Incwadi Yezindaba 5847-025
Usuku lwesithathu lwenyanga yesi-3 iminyaka engama-6 ngemva kokudalwa kuka-Adamu
INyanga Yeshumi Nanye Onyakeni Wesibili Womjikelezo Wesabatha Wesithathu
Umjikelezo Wesabatha Wesithathu Womjikelezo Wejubili Le-119
Umjikelezo WeSabatha Wokuzamazama Komhlaba Indlala, Nezifo Eziwumshayabhuqe.
September 3, 2011
Shabbat Shalom Brothers,
Manje sinesiqinisekiso sokuthi inyanga iyabonakala eJerusalema. Lokhu kusho ukuthi esikhathini esingangenyanga eyodwa inyanga entsha izobe sekuyinyanga yesikhombisa. Kuzoba mhla zingama-29 noma zingama-30 kuSepthemba.
Karaite Korner Newsletter #528
Umbiko Wenyanga Entsha
Agasti 2011 (2) - Ingxenye 2
Inyanga Yesithupha YeBhayibheli
NgoLwesithathu Agasti 31, 2011 inyanga entsha yabonwa eseJerusalema ngo-6:56pm nguDavid Cachicas elandelwa abantu abaningi ababebukele kulo lonke elase-Israel. Isithombe sami sokuthwasa kwenyanga ngisendaweni yakwa-Baka eJerusalema ngo-7:25pm sifakwe ku-:
http://www.facebook.com/photo.php?pid=7831652&l=45c8584d74&id=371892568628
I-Rosh Chodesh Sameach!
Inyanga Entsha Ejabulisayo!
UNehemiya Gordon
IJerusalema, Israyeli
Ngosuku olwandulela lokhu nakuba sithole le imeyili;
Karaite Korner Newsletter #527
Umbiko Wenyanga Entsha
Agasti 2011 (2)
Inyanga Yesithupha YeBhayibheli
NgoLwesibili Agasti 30, 2011 izibukeli kulo lonke elakwa-Israel zabheka inyanga entsha kodwa ayizange ibonwe. Ukubonakala bekungaqiniseki ngisho nangaphansi kwezimo zezulu ezikahle ngenxa yesikhathi esifushane semizuzu engama-35 kuphela. I-Lagtime ibhekisela esikhathini esiphakathi kokushona kwelanga nokushona kwenyanga. Kule nyanga inyanga ishona ngemva kwemizuzu engu-35 kuphela ilanga liphumile. Phakathi naleyo mizuzu engu-35, ukukhanya kwelanga kwakungakafihli ngokwanele ukuba inyanga ibonakale, futhi lapho kuba mnyama ngokwanele, inyanga yayisuke isishonile noma isiseduze kakhulu nomkhathizwe ukuba ingabonwa. Imvamisa uma inyanga inesikhathi esifushane, siqondana nephesenti elincane lobuso benyanga obubheke eMhlabeni elikhanyisiwe. Kule nyanga isikhathi esifushane semizuzu engama-35 sihambisane nokukhanya okuphezulu okungajwayelekile okungu-3.71% okwenza umzamo ohlangene wokubona inyanga ibalulekile. Naphezu kwemizamo yethu asizange siyibone inyanga. Kungenzeka ukuthi amafu abe nesandla ekuboneni kwethu okubi. Usuku lokuthwasa kwenyanga luzoba kusasa kusihlwa, ngoLwesithathu Agasti 31, 2011.
UNehemiya Gordon
IJerusalema, Israyeli
Umbuzo uthi kungani singenaso isiqiniseko sokuthi kuzoba ngaluphi usuku?
Lokhu kungenxa yokuthi ukubona inyanga yikho okunquma inyanga entsha njengoba iTalmud nomlando usibonisa ngokucacile. IKhalenda Lamanje lesiHebheru lisebenzisa inyanga ehlangene noma inyanga emnyama laqala kuphela lapho amaJuda esephoqeleke ukuba angene eDiaspora. Kwakungalesi sikhathi lapho uHillel eqhamuke nekhalenda lesiHeberu ukuze labo ababekude neJerusalema bakwazi ukubala cishe ukuthi uMkhosi wamaCilongo wawuyokwenzeka nini. Futhi ngenxa yesici somuntu sokubona inyanga ngempela kwakungaziwa kwaze kwathunyelwa izwi iningi lalabo abaHlakazekile lagcina izinsuku ezimbili zalomkhosi.
I-Talmud ibonisa ngokucacile ukuthi ukubona inyanga kwakuyindlela okwakuqalwa ngayo inyanga ngayinye ngaphambi kokuba abaHlakazekile.
[I-diaspora yamaJuda (noma i-Diaspora nje) igama lesiNgisi elisetshenziselwa ukuchaza iGalut ???? (IsiYiddish: 'Golus'), noma 'ukudingiswa', kwamaJuda asuka esifundeni soMbuso WakwaJuda kanye neJudaea YaseRoma futhi kamuva afuduka esuka e-Eretz Israel ebanzi.
I-diaspora yamukelwa ngokuvamile ukuthi yaqala ngekhulu lesi-6 BC ukunqotshwa koMbuso wasendulo wakwaJuda, ukubhujiswa kweThempeli Lokuqala (c. 586 BC), kanye nokuxoshwa kwenani labantu, okulotshwe eBhayibhelini. Isenzakalo sesibili esikhulu ekuhlakazweni kucatshangwa ukuthi ukubhujiswa kweThempeli Lesibili kanye nemiphumela yokuvukela kukaBar Kokhba ngesikhathi sokubusa kwamaRoma eJudiya ngekhulu lokuqala nelesi-1 AD, nakuba izazi ngokuvamile zikholelwa ukuthi umphumela walezi zenzakalo ukuhlakazeka komphakathi wamaJuda kwakungaphansi kakhulu kunendima yawo ezindabeni ezixoxwa kamuva zomphakathi ezazingabonisa. ]
Futhi izwi lathunyelwa kuphela lapho oFakazi ababili sebeze ngaphambili. Lokhu kuxhumene ngqo noFakazi Ababili ekupheleni kwalenkathi yamanje nalapho bezobe benza umsebenzi.
Enye ingxenye yalesi sikhathi sonyaka engiyithola imangalisa kakhulu; futhi amaKristu amaningi awakwazi nje ukubamba ngenxa yokungazi kwawo ukulalela imiyalo kaLev 23; yisitatimende esicacile uYehshua akhuluma ngaso ukuthi uzobuya nini.
Bayashesha ukucaphuna uMathewu 24:36 “Kepha ngalolo suku nalelo hora akakho owaziyo, nazingelosi zasezulwini, kodwa uBaba kuphela.1 Umbhalo waphansi:1Mk. 13:32. 37 “Futhi njengezinsuku zikaNowa, kuyoba njalo futhi ukufika kweNdodana ka-Adamu.
U-Yehshua wayesho ngokucacile lokho okwakulwazi oluvamile ngosuku Lwakhe. Umkhosi ongaziwa muntu usuku noma ihora ngumkhosi wamacilongo akwaziwa ngoba kumele silinde sibone ukuthi akekho yini owabona inyanga. Uma liguqubele kusho ukuthi inyanga ngeke ibonakale. Uma inkungu iminyene kakhulu kusho ukuthi inyanga ngeke ibonakale njengoba kwenzeka kule nyanga. Uma lishona livale ngemva kokushona kwelanga inyanga ngeke ibonakale; Zonke izinto eziguquguqukayo uJehova ayengazithumela ukuze ziguqule usuku ngosuku olulodwa. Ngendlela efanayo ukukhula kweBhali ukuze kuqale unyaka kungashintsha unyaka wekhalenda ngenyanga eyodwa. NguJehova onquma izinkathi zonyaka nokuthi izinsuku zomkhosi ziyoba nini, hhayi umuntu.
Futhi ingxenye yesibili evesini elingenhla ebhekise kuNowa iyisitatimende esicacile somjikelezo wesabatha. Njengoba kwenzeka osukwini lukaNowa, okungukuthi ngesikhathi esifanayo emjikelezweni weSabatha lesi-6 ngonyaka wesi-3 walowo mjikelezo weSabatha lesi-6, kuyoba njalo ukufika komuntu; lokho kumjikelezo wethu weSabatha wesithupha onyakeni wesi-3 walowo mjikelezo okungunyaka ka-2033 wokuBuyisana.
Abagcina amaSabatha kaJehova. Ubuningi!!!!! Isabatha lamaviki onke, lezinsuku ezingcwele zomnyaka njengoba ubonisiwe kuLevi 23 futhi yiyo kuphela, leminyaka yesabatha njengoba utshengiswe kuLev 25. Lawa angamasabatha akhe futhi labo abawagcinayo kungakhathaliseki ukuthi ungubani bayobusiswa futhi obani ababagcinayo baqonde ukuthi uYehshua uzobuya nini nokuthi kungani.
U-Isaya 56:1 Usho kanje uJehova, uthi: “Gcina ukwahlulela, wenze ukulunga, ngokuba kuseduze ukukhululwa kwami, nokulunga kwami kwambulwe. 2 “Ubusisiwe umuntu okwenzayo lokhu, nendodana yomuntu ebambelela kukho, igcine isabatha, ukuze ingalingcolisi, igcine isandla sayo ekwenzeni okubi. 3 “Indodana yomuntu wesinye isizwe oye wazihlanganisa nayo mayingavuthwa yini? khuluma, uthi, '???? impela ungihlukanise nabantu baKhe, noma umthenwa makathi: 'Bheka, ngiwumuthi owomileyo.' ” 4 Ngoba yilokhu okushiwo ???? “Kubathenwa abagcina amasabatha ami, bakhethe lokho engikuthandayo, babambelele esivumelwaneni sami: 5 Ngiyakubanika endlini yami naphakathi kwezindonga zami indawo nesigodlo. igama elihle kunelamadodana namadodakazi - ngiwanika igama eliphakade elingenakunqunywa. 6 “Nabantwana bowezizwe abazihlanganisa nokumkhonza, nokuthanda igama likaJehova, babe yizinceku zakhe, bonke abagcina isabatha, bengalingcolisi, balibambe. bazila ukudla esivumelwaneni sami – 7 ngizabaletha entabeni yami engcwele, bathokoze endlini yami yokukhuleka. Iminikelo yabo yokushiswa nemihlatshelo yabo yamukelekile e-altare lami, ngokuba indlu yami ibizwa ngokuthi yindlu yokukhuleka yazo zonke izizwe.” 8 INkosi ???, ebutha abaxoshiweyo bakwa-Israyeli, ithi: “Ngisabutha abanye kuye ngaphandle kwalabo ababuthelwe kuyo.”
Wonke umuntu ogcina amaSabatha, Izinsuku Ezingcwele kanye neminyaka yeSabatha uyoxhunyelelwa kwa-Israyeli futhi abe yingxenye yoMbuso kaJehova. Labo abangeke bawagcine lawa maSabatha bayotshelwa lapho uJehu ebuya, Mat 7:23 “Khona-ke ngizobatshela ukuthi: ‘Angizange nginazi; sukani Kimi, nina benzi bokubi. 1.
Sizobe sivuliwe http://www.truth2u.org/ kule mpelasonto sikhuluma ngezinto eziningi njengenjwayelo. Ngakho lalela bese ubhala amazwana mayelana nalezo zinto esabelana ngazo.
Emeyili kuleli sonto nansi elandelayo;
Shalom Bro Joseph.
Siyabonga ngokulungisa indaba yokuthi ubani ongabhabhadisa.
Ukuqonda kwami yilokhu noma ubani oyikholwa leqiniso likaJesu futhi ungumuntu oma egunyeni. Futhi noma ubani onegunya lika Jehova angakwazi ukwenza izenzo zokuhlenga njengokubhabhadiswa noma ukukhulula nokuphulukisa njll. Ngakho-ke kuyacaca ukuthi akusho lutho ukuthi idikoni noma isikhonzi noma umfundi noma umlandeli wakho. Okubalulekile ukuthi ume Egunyeni likaNkulunkulu. Uma kunjalo-ke zonke izinto zingenzeka.
Shalom
Bro Steve
Ngihlangabezane nale trailer yefilimu ezayo. Ngicabanga ukuthi yinto okumele sonke thina madoda siyimise siyicabangele. http://www.courageousthemovie.com/
Ngesonto eledlule umfowethu ungithumelele le vidiyo yawo wonke umsebenzi wokuzamazama komhlaba emhlabeni wonke kuhlanganise nowaseVirginia naseColorado. Uthi ziningi ukuzamazama komhlaba okwenzeka manje kunakuqala. Lokhu futhi kwenzeka njengesiqalekiso somjikelezo wesithathu weSabatha.
http://www.youtube.com/watch?v=aEDfGPOxWLM
Kwathi sekuphele isonto lonke izindaba zokuzamazama komhlaba zisemoyeni satshelwa ngeSiphepho u-Irene esaqhamuka oGwini oluseMpumalanga futhi kwaba isiphepho esikhulu ngaphambi kokuba sifike ogwini. Ngesikhathi esifanayo ngakolunye uhlangothi lomhlaba iCyclone Nanmadol yayihlasela iPhilippines.
Agasti 26, 2011 - MANILA - Isiphepho sinemimoya engu-150 mph, kanye nezivunguvungu zomoya ezisondele ku-190 mph. Kuyisilo. Ngokwezibikezelo zakamuva, isiphepho sizogcina amandla aso amaningi ngemuva kokudlula ePhilippines sibheke eTaiwan. Okungenani izifundazwe ezingu-18 enyakatho-mpumalanga yePhilippines zifakwe ngaphansi kwesexwayiso sesiphepho njengoba isishingishane uNanmadol sihlasela isifunda. Imindeni elinganiselwa ezinkulungwaneni eziyishumi nesithupha ikhishiwe ezifundazweni ezisenyakatho-mpumalanga ye-Albay ne-Aurora ngenxa yezikhukhula nokubhidlika kwenhlabathi. Kusetshenziswe okwamasanti ukuvikela imiphakathi emfuleni ochichimayo nasezintabeni ezicekelwe esinye isiphepho - iNock Ten - esagadla esifundazweni ngenyanga edlule. Izimpahla zosizo zabelwe abathuthwayo. Izikole bezivaliwe enyakatho-mpumalanga. Izikhulu zibhekane nesimo sezulu esineziphepho ngempelasonto ngenxa yesishingishane iNanmadol esivunguza ngamandla isivinini esifinyelela kumakhilomitha angu-185 ngehora. -I-Radio Australia News
Ingabe usuyitholile? Uyazi ukuthi kwenzekani? Kungani zonke izivunguvungu emhlabeni wonke ziba zinkulu futhi ziba izilo futhi zibonakala zijwayelekile?
Kungani kunokuzamazama komhlaba okwengeziwe nasezindaweni ezingakaze zibe nakho?
Entshonalanga kwami kwakukhona inkanyamba eyacekela phansi idolobha elincane. Kungani zenzeka futhi “kubantu abalungile”?
Uma ungazange uyibuke ividiyo emayelana neminyaka yeSabatha neJubili; uma ungazange uyifunde incwadi Iziprofetho zika-Abrahama khona-ke awukwazi futhi ngeke uqonde. Kodwa yazi ukuthi uIsrayeli noJuda babengayigcinanga iminyaka yeSabatha ngaphambi kokuya ekuthunjweni futhi baxoshwa ezweni ngenxa yokungakwenzi lokho. Manje izenzakalo ezifanayo ziyenzeka ezindabeni zasebusuku esikhathini sethu. Nathi sizosuswa ezweni lethu ngenxa yokungamlaleli uJehova.
Omunye wabafundi bami besikhathi eside ungithumele umbiko olandelayo. Wayeke wangithumelela incwajana engangisanda kuba nayo isikhathi sokuyiphenya. Kunina nonke enivela noma eniseyingxenye yebandla leSDA, fundani lokhu okulandelayo. AmaMormon nawo.
KuMkhulu uJosefa. Uma ungasebenzisa lokhu, sicela ukufake kwenye yezincwadi zakho zezindaba.
Lokhu kubhalelwe abafundi bakho be-SDA; unabaningi engibaziyo.
Njengoba sifunda iqiniso ‘ngemikhosi kaJehova,’ iminyaka yokuthwasa kwenyanga, iShmita neJubili (ngiyabonga uBabamkhulu Jo kule minyaka emibili edlule), abaningi bethu baqala empeleni ukugcina izikhathi zikaYah ezimisiwe, futhi balishiya i-X-Misa, I-Easter, uSuku Luka-Valentine, futhi mhlawumbe okunzima kunazo zonke emindenini yethu, - uyekile ukugubha izinsuku zokuzalwa. Sikhuluma ngale mikhosi yobuhedeni phakathi kwethu, sasheshe saxoshwa emasontweni ethu. U-ruach (uMoya oNgcwele) wayala abaningi bethu ukuba bashiye ibandla lethu elithandekayo le-SDA, kuyilapho amanye amalungu axoshwa ngemva kokungazinaki izixwayiso zokuvala umlomo nge-mo'edim kaYah. Kungenzeka ukuthi sasilahlekelwa izingqondo zethu, noma siwele ngaphansi kwesilingo sehlelo elithile lamaJuda, abangani nezihlobo basigwema. Lokhu kwenzekile ngaphambili, futhi kusazoqhubeka kwenzeka.
Lapho amaSeventh Day Adventist Enqaba Imikhosi
Ngo-1888, ama-Seventh Day Adventist ahlangana eduze nemikhosi kaYah. Ipheshana elicwaningwe kahle elinamakhasi angama-46: Ukuveza I-Skeleton ku-SDA Closet, ka-Norman Bradley, lembula iqiniso elidabukisayo, lemihlangano ye-General Conference yango-1888 eMinneapolis, kanye nokwenqatshwa ubuholi be-SDA bamadili.
Emihlanganweni eyandulelayo, ngaphambi komhlangano osemthethweni weNgqungquthela Jikelele ka-1888, ongqongqoshe abasebasha, u-Alonzo T. Jones, no-Ellet J. Wagoner babefuna ukuba kuqashelwe imikhosi kaLevitikusi 23 enezelwe ohlelweni, ukuze ivotwe njenge-SDA esemthethweni. imfundiso. Lo mbono wahlangatshezwana nawo uMongameli weNkomfa ngenzondo eqhumayo. Ngokusebenzisa kwabaseGalathiya 8:4-11 ubuholi bamemezela imikhuba emibi neyizinxibi uPawulu athi abaseGalathiya babuyela kuyo, kwakuyimikhosi nemikhuba yamaJuda, abasiqinisekisa ngayo, ukuthi zonke zazibethelwe ngokuphephile esiphambanweni noJesu.
UJones noWagoner bakuveza kahle ukuthi abaseGalathiya baguquka baphuma ngqo kubuhedeni beCeltic. Ayekhulekela onkulunkulu bawo bamanga, ehlonipha okhokho abafile, ebhula, futhi elawula ukuphila kwawo ngokuvumelana nezinsuku zenhlanhla nenhlanhla yokuzalwa kwawo. AbaseGalathiya babengazi lutho nhlobo ngobuJuda!
Ukufunda izincwadi ezisemthethweni ezibhalwe yilabo abaphethe ngale ndaba, awusoze wacabanga ukuthi ingqungquthela yango-1888 yayihlangene nokugcina amadili. Amarekhodi ezinkulumo-mpikiswano ezishubile, izinsongo kanye nezingxabano eziqhumayo ezandulela ingqungquthela anyamalele, futhi bekulokhu kufihlwa kusukela ngaleso sikhathi. Amadili, maphi amadili?
Imihlambi kaSheppard eyisimungulu nedukisiwe iqondiswa esidlweni sakusihlwa somshado weWundlu, kodwa iyofika inqunu. Kuyo yonke indawo, izinxushunxushu emhlabeni, iziphepho, isomiso, ama-tsunami, nezikhukhula ezigcwala izinambuzane, izifo zamagundane, izifo eziwumshayabhuqe, nezimpi kufanele kunanela endlebeni yomlindi. Vukani nihlabe umkhosi, uyeza umyeni; Futhi yini esiyizwayo ngezinsuku zomkhosi kaJehova emapulpiti eSDA? Lutho!
Kuyathakazelisa ukuthi ngekhulu le-19, ukugcina idili kwaphuthelwa ukuba ingxenye yenkonzo yamaMormon, kanye nemfundiso esemthethweni ngevoti elilodwa uPeter, e-Oregon.
Bazalwane ngamunye wenu unomthwalo wemfanelo wokuphinda futhi aqhubeke nokuletha ezindlebeni zamabandla enu angaphambili ukubaluleka kwamaSabatha, Izinsuku Ezingcwele kanye neminyaka yeSabatha. Qala umkhankaso wokubhala izincwadi. Noma ngabe ubuholi bungaphenduli umuntu osegumbini lezincwadi uzobe efunda incwadi yakho isonto nesonto futhi bangase baqale ukuyibheka. Awazi ukuthi uzofinyelela bani uma usubhalile noma usukhulumile. Abaningi babukele futhi bafuna ukwazi kodwa abazi ukuthi babheke kuphi noma babheke ini. Phuma lapho wenze umsebenzi wakho!
Ngithola ama-email amaningi avela kubuholi beSDA bezama ukuvikela izikhundla zabo. Bayayifunda lencwadi yeZindaba futhi banabazalwane abaningi emabandleni abo abatshela abanye ngezinsuku zoMkhosi nobuholi bufuna ukuwumisa kodwa awazi ukuthi kanjani.
Ngamunye wethu kumele asukume azwakale kuwo wonke amaqembu esiwahloniphayo. Hhayi ngenxa yobuholi kodwa kulabo abanye abanamahloni okubuza nokungaqiniseki ukuthi bangabheka kuphi.
Futhi kuleli sonto umngane wami ovela ezansi Ngaphansi kukaRodney Baker uthumele enye indatshana mayelana namazwi aqinile kaPaul futhi kwenzeka nje ukuthi ijuba lingene esihlokweni saleli sonto nesifundo se-torah. Ngiyayithanda indlela uJehova asebenza ngayo nomuntu ngamunye kodwa ndawonye sisonke.
KwabaseRoma isahluko 14 kuvame ukucashunwa njengobufakazi bokuthi uPawulu (uRabi Sha'ul waseTarsu) wafundisa futhi ekholelwa ukuthi imithetho yezokudla nezinsuku ezingcwele zeTorah (ikakhulukazi iShabbat) ziye zaqedwa.
Lokhu kulula kakhulu ukukwenza lapho sifunda lawo mavesi avela kumfanekiso wobuKristu basentshonalanga wekhulunyaka lama-21 njengokungathi abhalelwe thina, ngezinto eziphathelene nathi namuhla, njengeziyalezo zendlela yokuphila. Babengekho. Zabhalelwa ibandla eliyingxubevange lamakholwa amasha ezizwe, amaJuda amukela uJesu njengoMesiya namaJuda angazange amamukele, kodwa ayeqondiswe ikakhulukazi kumakholwa angamaJuda ahlala kulowo mphakathi (eRoma lekhulu lokuqala) futhi ekhonza nabafowabo abangamaJuda isinagoge. Sifunda imeyili yomunye umuntu futhi sinengxoxo ehhafu kuphela.
Kungathatha isikhathi eside kakhulu ukubuyela emuva ekuqaleni kwencwadi ukuze sikunikeze umongo ogcwele. Ukuze uthole isizinda, ngithanda ukubhekisa kuwe encwadini enhle kakhulu, "Imfihlakalo YamaRoma" kaMark D. Nanos. Kufanele uyifunde. Landela ngezincwadi ezi-3 zikaProf. Brad H Young (uProfesa Wezifundo ZeBhayibheli e-Oral Roberts University) – “Jesus, The Jewish Theologian”, “Paul, The Jewish Theologian”, kanye “Meet the Rabbis”. [Ngithanda ukubonga uDkt Skip Moen we-At God's Table (http://skipmoen.org) ngokutusa lezo zincwadi kimi, kanye nokuqonda kwakhe ezilimini namasiko esiHeberu nesiGreki. Bangisize kakhulu ekufundeni kwami.]
Kusukela kumaRoma 13:1 , uPawulu unxusa amakholwa angamaJuda ukuba “azithobe ngaphansi kwamagunya abusayo” (ngokwengqikithi yencwadi, njengoba uNanos ebonisa, lokhu kubhekisela kubaholi besinagoge, hhayi kuhulumeni wamaqaba, wamaRoma. ). Uqhubeka ekhuluma “ngezintela zethempeli” - iminikelo eyenziwa yiwo wonke amaJuda ahlala emazweni angaphandle ngesinagoge ukuze kugcinwe ithempeli eJerusalema lisesimweni esihle (lokhu kuyashiwo futhi encwadini yeZenzo).
Lapho sifika kwabaseRoma 14, sikhumbula izethameli, uPawulu unikeza imiyalelo mayelana nendlela yokusebenzelana nalabo “ababuthakathaka ekukholweni”. Obani laba “ababuthakathaka okholweni”? Akucaci ngokuphelele; UNanos usikisela ukuthi kungenzeka ukuthi uPawulu ubhekisela kumaJuda angakamamukeli uJesu njengoMesiya (mhlawumbe okushiwo umbandela othi, “... ebhekise kumakholwa amasha afika emphakathini.
Ukuqonda ivesi 2 - Umuntu oyedwa ukholelwa ukuthi angadla noma yini, kuyilapho "umuntu obuthakathaka" edla imifino kuphela - mhlawumbe usizwa yizEnzo 15, incwadi eya kwabezizwe, lapho uJakobe ebeka khona izidingo ezine ezincane zabezizwe abaza okholweni. kuJesu ukuba bahlanganyele nabafowabo abangamaJuda esinagogeni; “ukuyeka ubufebe, inyama ehlatshelwe izithombe, okuklinyiweyo negazi.” Lokhu kungase kubhekisele kumuntu oqinisekayo “ukudla konke okuthengiswa esigcawini” uma kuqhathaniswa nokuthi “angazi noma kuhlatshelwe izithombe noma qha, ngakho-ke ngeke ngiyidle nhlobo inyama. ” (Funda eyoku-1 Korinte 10).
Siphinde sibe nombono olinganiselwe kakhulu wenkulumo ethi "umuntu obuthakathaka". UmGreki??????? - astheni? - inezincazelo eziningi ezahlukene kunokuthi nje “ubuthakathaka okholweni” - ingasho nokugula noma ukumpofu. Lisetshenziswe ku-LXX ukuhumusha impande yesiHeberu ethi kaf-shin-lamed ezimweni zayo ezehlukene zesenzo esingasho ukuwa, ukukhubeka, ukwehluleka, ukuphonswa phansi, incithakalo, ukugumbuqela(n), ukucasula nokucasula. Cishe uPawulu wayenaleli zwi engqondweni lapho ebhala le ncwadi. Ukuthi wayeqonde ukuthini kufanele kunqunywe umongo.
Ivesi 3 - “Odlayo makangamdeleli ongadliyo, nongahluleli odlayo, ngokuba uNkulunkulu umamukele. Futhi, umongo uwukuthi noma cha umuntu ukholelwa ukuthi KULUNGILE yini ukudla inyama ethengiswa esigcawini. UPawulu uthi, “awufaneleki ukwahlulela umfowenu kule ndaba.” (Ivesi 4).
KwabaseRoma 14:5 ZUL5 - Omunye umuntu wazisa olunye usuku njengolungcono kunolunye, kanti omunye wazisa zonke izinsuku ziyefana. Yilowo nalowo makaqiniseke ngokugcwele engqondweni yakhe.
Umuntu kumele azazi izimpikiswano ezenzeka phakathi kwezikole ezimbili ezinkulu zorabi emhlabeni wamaJuda wekhulu lokuqala - uBeyt Hillel noBeyt Shammai. Kwakuyisiko lorabi ukuthi wonke umuntu kufanele azile ukudla okungenani izinsuku ezi-1 isonto ngalinye. (Qaphela - lokhu akuyalwa eTorah kodwa kwakuwumkhuba worabi, uPawulu ayengomunye wabo, wendlu kaHillel). Elinye iqembu lafundisa ukuthi kufanele kube yizinsuku ezimbili eziqondile, elinye ukuthi kungaba yinoma yiziphi izinsuku ezimbili (ngaphandle kweShabbat njengoba ngiliqonda, kodwa ngingaba nephutha kulelo phuzu) nokuthi umuntu ngamunye wayekhululekile ukukhetha ukuthi yiziphi izinsuku ezimbili. ababezila ngakho. Eqinisweni, omunye wazisa usuku oluthile njengolungcono kunolunye (ngokunambitha), kanti omunye wazisa zonke izinsuku ngokufanayo. Ngazi kanjani ukuthi lokhu kumayelana nokuzila ukudla?
KwabaseRoma 14:6 ZUL6 - [XNUMX] Lowo ogcina usuku ulugcina ngokudumisa uJehova. Odlayo udla eNkosini, ngokuba ebonga uNkulunkulu, kepha ongadliyo udla ngokudumisa iNkosi, futhi ubonga uNkulunkulu.
Ukudla noma ukungadli kanye nokugcinwa kwezinsuku ezithile kuxhumene ngokusobala - uPawulu ukhuluma lapha ngesiko lorabi lokuzila ukudla kanye nempikiswano yokuthi kwakufanele yini kube nganoma yiziphi izinsuku ezithile noma kungaba yiluphi usuku lwesonto.
UPawule uyaqhubeka nokubhekana nokuhlukana okwakudalwa yilokhu emphakathini:
KwabaseRoma 14:10-13 ZUL10 - Umahlulelani umfowenu na? Kumbe wena, udelelani umfowenu? Ngokuba sonke siyakuma phambi kwesihlalo sokwahlulela sikaNkulunkulu; [11 ngoba kulotshiwe ukuthi: “Kuphila kwami, isho iNkosi, onke amadolo ayakuguqa phambi kwami, nezilimi zonke ziyakudumisa uNkulunkulu. [12 Ngakho-ke yilowo nalowo kithi uyakuziphendulela kuNkulunkulu. [13 Ngakho kasingabe sisahlulelana, kodwa kunalokho sinqume ukuthi singabeki isikhubekiso kumbe isikhubekiso endleleni yomzalwane.
KwabaseRoma 14:17-19 ZUL17 - Ngokuba umbuso kaNkulunkulu awusiwo ukudla nokuphuza, kodwa ungowokulunga, nokuthula, nentokozo kuMoya oNgcwele. [18 Okhonza uKristu ngokunjalo uyamukeleka kuNkulunkulu, ukholekile ebantwini. [19 Ngakho-ke kasijongeni lokho okuletha ukuthula lokwakhana.
Ngamanye amazwi, masigxile ezintweni ezihlanganisayo kunezinto ezihlukanisayo.
Manje, ivesi 20:
KwabaseRoma 14:20 ZUL20 - [XNUMX] Ungawuchithi umsebenzi kaNkulunkulu ngenxa yokudla. Konke kuhlanzekile impela, kepha akulungile ukuba umuntu akhubekise ngokudlayo.
“Konke kuhlanzekile impela…” - UPawule ukhuluma ngokusobala ngokudla njengoba kuqondwa amaJuda ekhulu lokuqala. Inyama engcolile (leyo uNkulunkulu ayichaza njengengcolile kuLevitikusi) yayingabhekwa njengokudla, ngakho-ke ayinakufakwa “kukho konke” kumongo walencwadi. UPawulu ubhekisela futhi ekudleni okungenzeka kwakuhlatshelwe izithombe noma cha. Udaba olufanayo kukhulunywa ngalo ku-1 Cor 1 (cishe impela).
Uma kwenzeka ungabaza ukuthi empeleni lokhu kuwumongo, ivesi elilandelayo lisusa konke ukungabaza:
Roma 14:21 ZUL21 - Kuhle ukuba ungadli inyama, ungaphuzi wayini, noma ungenzi noma yini eyenza umfowenu akhubeke.
Igama elithi "inyama" yigama lesiGreki ???? – krea, uhlobo ????? – kreas – enencazelo eqondile: inyama yesilwane esihlatshelwe! Ngingakuqinisekisa ukuthi kwakuyinyama yesilwane esasihlatshelwe eRoma kwakungeke kube umhlatshelo ku-YHVH - kwakuyoba isithixo kuphela.
Kafushane, kwabaseRoma 14 akuhlangene nhlobo nencazelo yokuthi yiziphi izilwane ezithathwa njengeziwukudla nezingesizo (izincazelo ezinikezwe kuLevitikusi), futhi azihlanganise lutho nemikhosi kaYHVH noma yeSabatha (futhi, uLevitikusi 23) ). Iphathelene kuphela nezindaba ezazibhekene nomphakathi wokholo ohlala edolobheni lamaqaba (kulokhu, iRoma).
Kuleli sonto ngifuna ukuchaza ukuthi ligcinwa kanjani iSabatha libe Lingcwele nokuthi sizigcina kanjani Izinsuku Ezingcwele Zingcwele. Sinabantu abaningi abasha abafunda incwadi yethu yezindaba isonto ngalinye futhi abaningi babo bayabhala babuze ukuthi kwenziwa kanjani.
Sifunda ku-Eksodusi 20
U-Eksodusi 20:8 “Khumbula usuku lwesabatha ukuba ulungcwelise.
U-Eksodusi 20:9 “Uyakusebenza izinsuku eziyisithupha, wenze wonke umsebenzi wakho.
Eksodusi 20:10 kodwa usuku lwesikhombisa luyisabatha1 ???? uElohim wakho. Ungasebenzi msebenzi, wena, nendodana yakho, nendodakazi yakho, nenceku yakho, nencekukazi yakho, nezinkomo zakho, nomfokazi ophakathi kwamasango akho. Umbhalo waphansi: 1Akhona amanye amaSabatha, kodwa leli yiSabatha lamasonto onke.
Eksodusi 20:11 “Ngokuba ngezinsuku eziyisithupha ???? wenza izulu nomhlaba, nolwandle, nakho konke okukukho, waphumula ngosuku lwesikhombisa. Ngakho???? wabusisa usuku lwesabatha, walungcwelisa.
Sifunda lapha ukuthi akekho ekhaya okufanele asebenze ngeSabatha. Kodwa abaningi bethu banabangane bomshado nabantwana abangakholwa futhi abangakholwa njengathi.
Ngakho manje ake ngichaze ukuthi ngenzani. Njengoba ungase ukhumbule nginenkosikazi engaphendukile nezingane esezikhulile ezingakholwa.
Okokuqala nje, angisebenzi ngeSabatha. Uma ngicelwa, ngiyanqaba. Lapho ngicindezelwa ukuba ngisebenze, ngiyenqaba namanje. Isimo esiphuthumayo sangoLwesihlanu ntambama sisazoba khona ngoMsombuluko futhi asisabalulekile kangako. Uma sigqekeza i-main main Friday ntambama ngangisala ngilungise ukuze ngisize abanye balungiselele iSabatha ukuze babe namanzi. Yinkabi esemseleni leyo kimi.
U-Yehshua wachaza lolu hlobo lweNkabi emgodini. Uzoqaphela, ukuthi uYehshua akazange aliqede iSabatha futhi akazange athi ungasebenza kulo njengoba amaKristu efundisa. Cha Waphulukisa owesifazane ngeSabatha wachaza kanje.
NgokukaLuka 13:10 Wayefundisa kwelinye lamabandla ngesabatha; 11 bheka, kwakukhona owesifazane onomoya obuthakathaka iminyaka eyishumi nesishiyagalombili, egobile, engakwazi ngisho nokulula. 12 Wathi embona, wambiza, wathi kuye: “Sifazane, ukhululiwe ebuthakathakeni bakho.” 13 Wabeka izandla zakhe phezu kwakhe; wahle walulama, wadumisa uElohim. 14 Kodwa umbusi webandla ephendula, kwaba kubi kakhulu lokho? owaphulukisa ngesabatha, wathi esixukwini: “Kukhona izinsuku eziyisithupha okufanele kusetshenzwe ngazo abantu; ngakho wozani niphulukiswe ngazo, kungabi ngosuku lwesabatha. 15 Khona-ke iNkosi yamphendula yathi: “Mzenzisi! Akayikhululi yini yilowo nalowo inkabi yakhe noma imbongolo yakhe esibayeni ngesabatha, ayiyise ukuyoyiphuzisa, na? 16 “Nalona eyindodakazi ka-Abrahama, uSathane ambophile, bhekani, iminyaka eyishumi nesishiyagalombili, bekungafanele yini akhululwe kulesi sibophelelo ngesabatha na? 17 Eseshilo lokho, bajabha bonke ababemelene naye. Isixuku sonke sathokoza ngemisebenzi yonke emihle eyenziwa nguye.
Abaholi Bezenkolo osukwini Lwakhe njengoba benza namuhla babeke ezinye izinto eziningi phezu kwethu. Ngayinye yenzelwe ukuzuzisa thina kodwa ngokuhamba kwesikhathi iba umthwalo. Ku-Talmud kunezimfundiso eziningi nemithetho eyengeziwe eye yanezelwa ukuze kuvikelwe iSabatha. Lokhu kubizwa ngokuthi uthango ngeSabatha ukuze ungaliphuli.
Okwenzekayo ukuthi ziningi izinto ezingeziwe kulo obese ulahlekelwa wumqondo wokuthi kungani ugcina iSabatha kuqala futhi ugxile kuyo yonke le mithetho eyakhiwe ukuze ivikeleke.
NgokukaLuka 14:1 Kwathi engena endlini yomunye wababusi babaFarisi ukuba adle isinkwa ngesabatha, bona bamqaphela. 2 Bheka, kwakukhona phambi kwakhe indoda ethile enesifo samanzi. 3 Futhi???? waphendula, wakhuluma kwabafundileyo emthethweni nabaFarisi, wathi: “Kuvunyelwe yini ukuphulukisa ngesabatha na?” 4 Kodwa bathula. Ngakho wambamba wamphulukisa, wamkhulula. 5 Wathi kubo: “Ngumuphi kini othi, enembongolo noma inkabi, uma iwele emgodini, ongayikhiphi masinyane ngosuku lwesabatha, na?” 6 Bahluleka ukumphendula ngalezo zinto.
Kuzo zombili izimo iSabatha aliqedwanga; akekho uYehshua owachaza ukuthi izenzo ezinhle zazingenziwa lapho kuvela izimo eziphuthumayo ngeSabatha.
Ngakho-ke uma kufika iSabatha futhi njengoba ngichazile ngesonto eledlule iSabatha lisuka ekushoneni kweLanga kuya ekushoneni kwelanga. Akukhona lapho ubona izinkanyezi ezintathu. Akuyona nje imini kuphela noma ubusuku kuphela ingxenye. AKUSEKELWE ku-Lunar orbit yenyanga. Lusuku lwesikhombisa lweviki; NgoMgqibelo.
AbaseBhabhiloni baqamba usuku ngalunye lwesonto ngamaplanethi asezulwini. Baqambe uMgqibelo ngePlanethi okwakuthi, kubabukeli, iphumule. Leyo yiplanethi iSaturn ayizange ibonakale ihamba esibhakabhakeni. Ubusuku ngabunye kwakubonakala sengathi kuphumule. Ngakho baqamba usuku lwesikhombisa lokuphumula ngegama leplanethi eyayiphumule; ISaturn manje eyaziwa ngokuthi uMgqibelo.
ISabatha Losuku Lwesikhombisa lamasonto onke alikaze lishintshe njengoba abanye bezama ukukukholisa. Okuningi okusontekile okusha ekugcineni iSabatha konke kuyizinto eziqanjwe yilabo abalazi iSabatha eminyakeni engama-20 edlule noma ngaphezulu. Kusukela ekuthunjweni kukaJuda kazange alisuse phambi kwabo isabatha. Ngeke ubone amaqembu amaJuda elandela iSabatha Lenyanga, noma usuku lweSabatha kuphela. Cha, abakwa-Efrayimi kuphela abahlazekile abenza lokhu.
Uma kufika iSabatha ngiya ehhovisi lami ngifunde imibuzo abantu abayithumelayo. Ngiphinde ngisebenze neNcwadi Yezindaba yangesonto elizayo ngokutadisha izifundo engizitholile. Ngezinye izikhathi ngalezo zinto abantu ababhalayo. Siligcina kanjani iSabatha?
Lapho izingane zami zisezincane, ngangingazivumeli ukuba zenze imisebenzi yasekhaya ngeShabbat. Bakwazi lokhu bazama ukuhlehlisa izinto kwaze kwafika iSabatha base bebona ukuthi ngeke ngibaphoqe ukuthi benze umsebenzi abangawenzanga.
Eminyakeni edlule ngangivame ukuhamba amahora amathathu ukuya nokuya enkonzweni yeSabatha njalo ngesonto. Lokhu kwaba umsebenzi ngemva kwesikhathi esithile. Manje ngithola ukuthi ngiyakwazi ukufunda okwengeziwe ngezifundo engizithakaselayo uma ngihlala ekhaya ngifunde ngeShabbat.
Anginakho ukunethezeka kokuba neqembu lamakholwa anomqondo ofanayo eduze engingahlanganyela nalo.
Akufanele wenze noma yini ngeSabatha edinga ukuthi wenze ibhizinisi elifana nokukhokhela igesi noma ukudla ezindaweni zokudlela. Abakusebenzelayo bayasebenza. Uqasha umshayeli wetekisi uma ugibela itekisi.
Ukube wonke umuntu ubengayeka ukwenza ibhizinisi ngeShabbat labo abasebenza ngeShabbat nabo bebezoyeka ngoba bekungeke kusabafanele isikhathi sabo. Enye yezinto ezinhle ngokuya kwa-Israel ukubona izingane zidlala emigwaqweni lapho izimoto zivame ukugijima khona. Nge-Shabbat izimoto cishe azikho nge-Shabbat ezindaweni ezivamile. Kuyajabulisa ngempela ukubona lokhu nokuba yingxenye yaso sonke lesi sithombe sokugcina lolu suku lungcwele.
Kufanele sihambe ibanga elingakanani ngeShabbat?
IzEnzo 1:12 Base bebuyela eJerusalema besuka entabeni Yeminqumo eseduze neJerusalema, ibanga lohambo lwesabatha.
Lokhu kuwuhambo lwemizuzu engama-20 noma lapho cishe. Kodwa ingabe silinganiselwe ukuthi kufanele sihambe ibanga elingakanani ngeShabbat? Usuzofunda omunye wemithetho ebiyelwe eyakhiwa ngemva kokuba uJuda edingisiwe.
Ezikhathini zeTestamente Elisha, orabi bamaJuda babesebenzisa leli gama njengomkhawulo webanga lapho umJuda ayengasuka khona ekhaya lakhe ngeSabatha. Orabi babeka lelibanga ngokwesiko labo njengezingalo ezingu-2,000 1,000 noma cishe amamitha angu-18 XNUMX (ingalo yayingaphansi kancane kwamayintshi angu-XNUMX).
Okokuqala, orabi basekela isiko labo engxenyeni yokugcina ka-Eksodusi 16:29,30, 1,000 , eyawenqabela ama-Israyeli ukuba aphume ngeSabatha ayobutha imana. “Khumbulani ukuthi uJehova uninikile isabatha; yingakho ngosuku lwesithupha eninika isinkwa sezinsuku ezimbili. Yilowo nalowo makahlale lapho ekhona ngosuku lwesikhombisa; akekho ozophuma. Ngakho abantu baphumula ngosuku lwesikhombisa.” * Khona-ke, njengoba ibanga elalihlukanisa abantu nomkhumbi lapho bewela iJordani lalingamamitha ayinkulungwane ( Joshuwa 3:4 ), orabi bakholelwa ukuthi leli yibanga eliphakathi kwamatende abantu. netabernakele ekuhambeni kwabo ehlane. Baphetha ngokuthi kunengqondo ukuba abantu bahambe ibanga elide kangako ukuze basondele etabernakele futhi bakhulekele. ORabi baqhubeka besekela le mpikiswano ngokuthi amayadi ayinkulungwane azungeze amadolobha anikezwa amaLevi (Numeri 1,000:35).
Yayiyini inhloso yalomkhawulo wohambo losuku lweSabatha? ULevitikusi 23:3 uchaza iSabatha njengosuku “lokuphumula, usuku lomhlangano ongcwele… iSabatha likaJehova.” Igama elithi ukuphumula (ngesiHeberu, menuchah) linencazelo eyisisekelo “yokuyeka.” UNkulunkulu wayeka emsebenzini wakhe wokudala ngosuku lwesikhombisa (Genesise 2:2,3). Ukuze iSabatha libe usuku lokuphumula, ama-Israyeli kwakufanele ahlele umsebenzi wawo ukuze awubeke eceleni ekushoneni kwelanga ngosuku lwesithupha. Lokhu kwakuyobenza bakwazi ukuhlangana ndawonye ngosuku lwesikhombisa ukuze babe nomhlangano ongcwele wokukhulekela nokufundisa. ISabatha laliwusuku oluhlukaniselwe uJehova. Ngokubekela abantu umkhawulo wokuhamba wamayadi ayinkulungwane, orabi babeqiniseka ukuthi wonke umuntu uzoba khona kulo mhlangano ongcwele njalo ngeSabatha.
Abanye orabi bakamuva basungula isiko elabenza bakwazi ukunqanda lo mkhawulo. Ngokwesibonelo, njengoba babevunyelwa ukuba bahambe ibanga elingamamitha angu-1,000 1,000 ukusuka emzini wabo, babechaza ikhaya labo njenganoma yikuphi lapho izinto zabo zomuntu siqu zazikhona. Babethatha isikhwama sempahla eyize, bahambe amamitha ayinkulungwane, babeke phansi impahla yomuntu siqu, bese bethi, “Leli yindlu yami yeSabatha; Ngingahamba amanye amayadi angu-1,000.” Ngale ndlela, babekwazi ukuya nomaphi lapho befuna. Akumangalisi ukuthi uJesu wathi, “Seniyiyekile imiyalo kaNkulunkulu futhi nibambelela emasikweni abantu” ( Marku 7:8 ).
Njengoba imizi ebiyelwe ngezindonga yayimincane, isukela kumahekthare ayisi-6 kuya kwangama-23 (iJerusalema lilikhulu kusukela esikhathini sikaSolomoni kuqhubeke) nemizana eminingi engabiyelwe yayimincane nakakhulu, umuzi ngamunye wawuzoba ibandla elincane. Wonke umuntu wayezokwazi omunye nomunye futhi babeyohlangana ekukhonzeni nasekuthuleni izidingo zabo eNkosini. La maqembu amancane ayebalulekile.
Ngakho-ke akufanele yini sihambe ngeSabatha?
Njengoba amakholwa angamaKristu ayengekho ngaphansi komthetho, Lokho kungaphansi komthetho weTalmud; abukho ubufakazi bokuthi babenokukhathazeka ngokulinganiselwa kohambo loSuku lweSabatha. Ekuqaleni, njengoba kubonakala eNcwadini yeZenzo, amakholwa ahlangana “nganhliziyonye” (enye yezinkulumo ezithandwa uLuka). Nokho, ngesikhathi salokho okumelwe ukuba ngokuyinhloko kwakungamaKristu esizukulwane sesibili, abanye kumelwe ukuba base bedinga isikhuthazo esikumaHeberu 10:25 : “Masingakuyeki ukuhlangana, njengokuba abanye benomkhuba wokwenza, kodwa masikhuthazane. omunye komunye—ikakhulu njengoba nibona usuku lusondela.” “Usuku” lubhekisela osukwini lweNkosi oluzayo, usuku esisondela ngalo ngokushesha. Amakholwa namuhla adinga isikhuthazo esifanayo. Kudingeka bakhuthazwe ukuba bathembeke emihlanganweni yabo yebandla.
http://www.ucg.org/booklet/sunset-sunset-gods-sabbath-rest/jesus-christ-and-sabbath/
Abaningi bakholelwa ukuthi Weza ukuzoqeda umthetho nokuthi wakushaya indiva noma wephula ngamabomu lo mthetho wokugcina iSabatha libe ngcwele. Nokho, njengoba amaVangeli ekhuluma ngeSabatha izikhathi ezicishe zibe ngu-50, sinomlando owanele wendlela uYehshua abheka ngayo usuku.
“Wayesethi kubo: 'Isabatha lenzelwa umuntu, umuntu angenzelwanga isabatha. Ngakho-ke iNdodana yomuntu iyiNkosi yesabatha’” ( Marku: 2:27-28 ).
UYehshua wayelibheka kanjani iSabatha? Abantu abaningi babona kuphela lokho abafuna ukukubona mayelana nokusondela Kwakhe osukwini lwesikhombisa. Abanye bakholelwa, ngokusekelwe ekungaqondini kahle, ukuthi uJesu weza ukuzoqeda umthetho futhi ngaleyo ndlela washaya indiva noma wawephula ngamabomu umyalo weSabatha.
Empeleni, iSabatha kukhulunywa ngalo izikhathi ezicishe zibe ngu-50 emaVangelini amane (ngaphezu kwezincwadi ezinhlanu zokuqala zeBhayibheli!), ngakho sinomlando omningi womlando wesimo Sakhe sengqondo ngeSabatha. Nokho, ukuze siqonde ukulandisa kwamaVangeli, kumelwe sicabangele indlela ukugcinwa kweSabatha okwase kushintshile—noma, ngokufanelekile, kwase kushintshile—kusukela ekuqalweni kwalo futhi kamuva lafakwa eMithethweni Eyishumi.
ISabatha emlandweni
Ukugcinwa kweSabatha kwaba nezinguquko eziphawulekayo emakhulwini eminyaka aholela esikhathini sikaKristu.
UJehova waxwayisa u-Israyeli ukuba angakhohlwa imisebenzi Yakhe yamandla nemithetho yakhe. Umlando odabukisayo wama-Israyeli asendulo ubonisa ukuthi akazange alalele. Ekugcineni u-Israyeli wamkhohlwa uJehova futhi wahlakazeka njengesizwe, wahlukana waba imibuso ehlukene yakwa-Israyeli noJuda ngaphambi kokuba athunjelwe abahlaseli base-Asiriya naseBhabhiloni ekhulwini lesi-8 nelesithupha BC, ngokulandelana.
Esinye sezono zama-Israyeli ezimbi kakhulu ezaholela ekuthunjweni kwawo kwakuwukwephulwa kweSabatha likaJehova. Ngisho nalapho umbuso wakwaJuda wawuzibhubhisa ngokwawo ekuziphatheni okubi kwezakhamuzi zawo, uJehova waqhubeka ezixwayisa ngomprofethi uJeremiya ukuba “zingathwali mthwalo ngosuku lwesabatha . . . ningasebenzi msebenzi, kepha ningcwelise usuku lwesabatha, njengalokho ngabayala oyihlo. . . Kodwa uma ningangilaleli ukungcwelisa usuku lweSabatha . . . ngibe sengibasa umlilo . . . , futhi uyoshwabadela izigodlo zaseJerusalema, futhi ngeke ucinywe.” ( Jeremiya: 17:21-22, 27 ) Ngakho-ke, iJerusalema lasendulo lalingeke licimeke.
Ngomprofethi uHezekeli, eBhabhiloni ngemva kokuthunjwa kwakhe nengxenye enkulu yombuso wakwaJuda, uJehova wathi ngabakwa-Israyeli: “Ngabanika namasabatha ami, abe yisibonakaliso phakathi kwami nabo, ukuze bazi ukuthi nginguJehova obangcwelisayo. Nokho . . . bawangcolisa kakhulu amasabatha Ami . . . Badelela izahlulelo Zami, abahambanga ngezimiso zami, kepha bawona amasabatha ami.” ( Hezekeli: 20:12-13, 16 ) Ngakho-ke, isabatha lasendulo laqhubeka liqhubeka lizidelela.
UJehova wathi ngabantu bakhe: “Abapristi balo bephule umthetho wami, bazingcolisile izinto zami ezingcwele; abahlukanisanga phakathi kokungcwele nokungangcwele, futhi abawazisanga umehluko phakathi kokungcolile nokuhlanzekile; bawafihle amehlo abo emasabatha ami, ukuze ngingcoliswe phakathi kwabo” ( Hezekeli:22:XNUMX ).
Kamuva, abaningi babathunjwa abangamaJuda babuya eBabiloni futhi babuyiselwa emazweni abo angaphambili emakhulwini amaningi eminyaka ngaphambi kwesikhathi sikaYehshua. Babazi emlayezo kaJeremiya noHezekeli ukuthi isizwe sabo sasibhujisiwe ngenxa yokwephula umthetho kaJehova, futhi ukwephula iSabatha kwakungesinye sezono zabo ezinkulu.
Lapho sebebuyiselwe njengesizwe, banquma ukungaphinde benze iphutha elifanayo. Ngenxa yalokho, emakhulwini amaningi eminyaka izikhulu zenkolo yamaJuda zaklama imithetho ecophelelayo eyayichaza ngokuqondile lokho ezazikubheka njengokuvumelekile nokungavunyelwe ngeSabatha. Bachezuka besuka komunye umsele baye komunye—basuka ekulishayeni indiva nasekulisebenziseni kabi iSabatha baya ekuphoqeleleni ukugcinwa kwemithetho yosuku ecindezelayo, engokomthetho.
Iziphathimandla zenkolo zengeza imithetho yeSabatha ewumthwalo
I-Zondervan Pictorial Bible Dictionary ichaza ukuthi lezi zinyathelo zase zeqise kangakanani ngosuku lukaYehshua. Umthetho wenkolo ophathelene neSabatha wawubala “izigaba ezingu-39 eziyinhloko zezenzo ezenqatshelwe: ukuhlwanyela, ukulima, ukuvuna, ukubuthela izithungu, ukubhula, ukwela, ukuhlanza, ukugaya, ukusefa, ukuxova, ukubhaka . . . Ngamunye wale mithetho eyinhloko kwaxoxwa ngakho futhi kwachazwa kabanzi, kangangokuthi empeleni kwakunamakhulu amaningana ezinto umJuda oqotho, ogcina umthetho ayengenakuzenza ngesabatha.
“Ngokwesibonelo, ukwenqatshelwa kokubopha ifindo wawuvamile kakhulu, ngakho-ke kwadingeka ukuthi kuchazwe ukuthi yiziphi izinhlobo zamafindo ezazinqatshelwe nokuthi hlobo luni olungavunyelwe. Kwabe sekubekwa ukuthi amafindo avumelekile yilawo angaqaqwa ngesandla esisodwa . . .
“Umthetho owenqabela ukubhala ngesabatha wabuye wachazwa kanje: ‘Lowo obhala izincwadi ezimbili ngesandla sakhe sokunene noma sobunxele, kungakhathaliseki ukuthi ezohlobo olulodwa [lwezinhlamvu] noma ezimbili, . . . unecala. Nalowo okumele ngokukhohlwa abhale izincwadi ezimbili unecala . . . Futhi lowo obhala ezindongeni ezimbili ezakha i-engeli, noma ezibhebheni ezimbili ze-akhawunti-book yakhe, ukuze zifundwe ndawonye, unecala” (1967, “Sabbath,” p. 736).
Iziphathimandla zichaze “umsebenzi” ngezindlela ezeqisayo
Incazelo yeziphathimandla zezenkolo ethi “umsebenzi” owawungase wephule umyalo weSabatha yayihluke kakhulu kunoma iyiphi incazelo evamile yomsebenzi. Ngokwesibonelo, ukulima kwakuyisigaba somsebenzi owenqatshelwe, futhi bambalwa ababengaphikisa ngokuthi ukulima kuwumsebenzi onzima. Nokho, ngokombono worabi bangekhulu lokuqala leminyaka, ukuvinjelwa kokulima kwakungase kwephulwa ngokumane ufele amathe phansi. Amathe ayengase aphazamise inhlabathi, okwakuwuhlobo lokulima ngokombono worabi! Abesifazane babenqatshelwe ukubheka esibukweni ngeSabatha, ngoba bangase babone izinwele ezimpunga bazikhiphe, futhi lokho kwakuyoba umsebenzi.
Ukugqoka izicathulo ezibethelwe ngeSabatha kwakungavunyelwe, ngoba ngokombono weziphathimandla ukwengezwa kwezipikili kwakusho ukuthi bathwele umthwalo ongadingekile. Ngisho nokuhamba otshanini kwakungavunyelwe, ngoba obunye utshani babungase bugotshwe futhi buphuke, okwakuhlanganisa ukubhula, okungesinye sezigaba zomsebenzi owenqatshelwe.
Abaholi benkolo babefundisa ukuthi uma indlu isha ngeSabatha, izakhamuzi zazingakwazi ukukhipha izingubo zazo ukuze zingashi ngoba lokho kwakuyothwala umthwalo. Nokho, babevunyelwa ukuba bagqoke zonke izembatho ababengazigqoka futhi ngaleyo ndlela basuse izingubo ngokuzigqoka, okwamukeleka.
Lolu kwakuwumoya wenkolo obekwe icala, ogxekayo uYehshua angena kuwo ngokufundisa nokushumayela Kwakhe. Namuhla, ngaphandle kwalo mongo ongokomlando wokuthi iziphathimandla zezenkolo zazisonte futhi zahlanekezela kanjani umyalo kaJehova weSabatha, abantu abaningi bafinyelela iziphetho ezingalungile mayelana nendlela uYehshua ayelibheka ngayo iSabatha.
Ababhali bokulandisa kwamaVangeli babhala ngezingxabano eziningi phakathi kukaYehshua nabaholi benkolo bosuku lwaKhe mayelana neSabatha. Ukuphulukisa kwakhe ngeSabatha nezimfundiso Zakhe mayelana nokugcinwa kweSabatha kwavusa izimpikiswano ezivamile. Ukubuka kafushane ngerekhodi leBhayibheli lezenzo nezimfundiso Zakhe kuzosisiza siqonde ukuthi uYehshua wayelibheka kanjani iSabatha.
Njengoba sibukeza lezi zindaba zokuphila Kwakhe, khumbula ukulandelana kwazo izikhathi. Izazi zeBhayibheli ziyavuma ukuthi amaVangeli kaMathewu, uMarku kanye noLuka alotshwa ngekhulu lokuqala, kusukela kuma-50s kuya kuma-70s, eminyakeni engaba ngu-20 kuya kwengama-40 ngemva kokuba izenzakalo ezilotshwe kuwo zenzekile (uJohane, bakholelwa ukuthi, wabhala iVangeli lakhe eduze no ekupheleni kwekhulu lokuqala). Uma uYehshua wayehlose ukuguqula, ukuqeda noma ukuchitha iSabatha, leyo nhloso kufanele ibonakale emibhalweni yomlando yababhali bamaVangeli ngempilo Yakhe. Kodwa njengoba sizobona, abukho ubufakazi obusekela lowo mbono.
UYehshua umemezela ukuthi unguMesiya ngeSabatha
ISabatha elikhulunywa okokuqala empilweni kaJesu nguLuka:4:16: “Wayesefika eNazaretha, lapho ayekhulele khona. Futhi njengomkhuba wakhe wangena esinagogeni ngosuku lwesabatha, wasukuma ukuba afunde.
Kulokhu, amaVangeli akhuluma okokuqala ngeSabatha, ekuqaleni kwenkonzo kaYehshua, sithola ukuthi umkhuba kaYehshuas—umsebenzi Wakhe ovamile—kwakuwukungena “esinagogeni ngosuku lweSabatha.” Lesi kwakungesona isenzakalo esingavamile; Kamuva wayezoqhubeka nokufundisa esinagogeni nangeSabatha (Marku:6:; Luka:13:10).
Iqhubeka ekulandiseni kukaLuka: “Wanikelwa incwadi yomprofethi u-Isaya. Eseyivule incwadi, wafumana indawo lapho okulotshwe khona ukuthi: UMoya weNkosi uphezu kwami, ngokuba ingigcobile ukuba ngishumayele ivangeli kwabampofu; Ungithumile ukuba ngiphulukise abanhliziyo ezaphukileyo, nokumemezela ukukhululwa kwabathunjwa, nokubona kwabayizimpumputhe, nokukhulula abacindezelweyo; ngimemezele umnyaka omuhle weNkosi. Wase evala incwadi . . . Wayeseqala ukuthi kubo: ‘Namuhla lo mbhalo ugcwalisekile ezindlebeni zenu’” ( Luka:4:17-XNUMX ) .
Lowo nyaka owamukelekayo kwakungu 28 AD futhi kwakungunyaka weSabatha.
UYehshua wacaphuna u-Isaya:61:1-2, labo abasesinagogeni ababemqaphela njengesiprofetho senkathi kaMesiya. Ngokuthi, “Namuhla lomBhalo ugcwalisekile ezindlebeni zenu,” uYehshua wathi uyasigcwalisa lesi siprofetho—ngalokho wamemezela ukuthi unguMesiya olindelwe! U-Yehshau waqhubeka waqhathanisa inkonzo Yakhe neyabaprofethi u-Eliya no-Elisha. Izilaleli zakhe, ziyiqonda ngokucacile incazelo Yakhe, ngokushesha zazama ukubulala uJehshua ngenxa yalokhu, kodwa waphunyuka kubo (amavesi 23-30).
Lokhu kungokokuqala kukhulunywa ngeSabatha phakathi nomsebenzi Wakhe. Ngalolosuku uYehshua waqala ukumemezela ukuthi unguMesiya owayephrofethiwe—ethula umsebenzi Wakhe njengoMsindisi neNkosi yaso sonke isintu. Lesi kwakuyisenzakalo esibalulekile. UbuNazaretha yilapho Akhulela khona. Manje, ngalelo Sabatha, abantu baseNazaretha baba ngabokuqala ukuzwa, kuYe ngqo, ukuthi wayenguMesiya. Wabakhomba ethembeni lokubusa Kwakhe kwesikhathi esizayo—ivangeli, noma izindaba ezinhle, ekugcwalisekeni kwakho kwamanje nokuzayo.
UJesu uphulukisa futhi ukhipha amademoni ngeSabatha
Ngokushesha, uYehshua waqala ukusebenzisa iSabatha ukuze amemezele uMbuso kaJehova ozayo futhi abonakalise amandla Akhe ayisimangaliso njengoMesiya. “Khona wehlela eKapernawume umuzi waseGalile, wabafundisa ngamasabatha. Bamangala ngokufundisa kwakhe, ngokuba izwi lakhe lalinamandla” (Luka 4:31-32).
Ngokulandelayo, uJesu wakhipha idemoni endodeni, futhi bonke ababesesinagogeni bamangala, bakhuluma bodwa, bathi: 'Yizwi elinjani leli! Ngokuba ngegunya nangamandla uyala omoya abangcolileyo, baphume” (amavesi 33-36).
UJesu wayesengena endlini kaPetru, lapho welapha umkhwekazi kaPetru enomkhuhlane. Ekugcineni, njengoba usuku lweSabatha lwalusondela ekupheleni, “bonke ababe nabagulayo izifo ngezifo babaletha kuye; wabeka izandla phezu kwabo bonke, wabaphulukisa. Kwaphuma namademoni kwabaningi, ememeza ethi: Wena unguKristu, iNdodana kaNkulunkulu. Futhi wazikhuza, futhi akazivumela ukuba zikhulume, ngoba zazimazi ukuthi unguKristu” (amavesi 38-41).
NjengoMsindisi, uYehshua wayeqonda inhloso yeSabatha, ukuthi kwakuyisikhathi esifaneleke ngokuphelele sokuletha umlayezo Wakhe wokuphulukisa, wethemba nowokuhlengwa esintwini futhi aphile lowomlayezo ngezenzo Zakhe. Ngisho namademoni aqaphela ukuthi unguMesiya owayeprofethiwe (okusho ukuthi “uKristu,” uJohane 1:41 ), iNkosi noMkhululi othenjisiwe. U-Yehshua wasebenzisa iSabatha ukuze akhombe abantu Kuye njengoMphulukisi noMsindisi wesintu.
ISabatha liyisikhathi Sokufunda izwi Lakhe, ukuthandaza kuJehova, nokuzindla ngalezo zinto ozifundile, ukuphumula nokuphumula nokuba nesikhathi nomndeni. Hhayi emdlalweni wendawo webhola lezinyawo, kodwa epikinikini noma nihambe ndawonye nixoxa ngalezo zihloko enizifunde ekuqaleni ngesikhathi sokufunda.
Ungayifaki imithwalo yeTalmudic yalokho ongakwazi ukukwenza noma ongavunyelwe ukukwenza kodwa kunalokho qala ukufunda nokufundisa lokho ongakwenza nomndeni wakho ndawonye.
Ngaphambi kokuba abanye benu bangibhalele ngokusebenza ngeSabatha benza lezi Zincwajana Zezindaba, fundani lokho uJehshua akusho kuMat 12:1 Ngaleso sikhathi ???? wadabula emasimini ngesabatha. Abafundi bakhe base belambile, baqala ukukha izikhwebu, badla. 2 Kwathi abaFarisi bekubona bathi kuye: Khangela, abafundisi bakho benza okungafanelanga ukwenziwa ngesabatha. 3 Kodwa wathi kubo: Kalifundanga yini uDavida? wenzani, lapho elambile, yena nababe naye, 4 ukuthi wangena kanjani ethempelini likaElohim, wadla izinkwa zokubukwa okwakungafanele ukuba azidle yena, nalabo ababenaye, kodwa abapristi bodwa? 5 “Noma anifundanga yini emthethweni ukuthi ngesabatha abapristi endaweni engcwele bayalona isabatha, bangabi nacala na?
Labo abafundisayo, okungukuthi, basebenza ngeSabatha befundisa ngeTorah abalephuli iSabatha. Kumele kube ngalendlela ukuze labo abafuna ukufunda ngeSabatha bakhule. Yilokhu okwenziwa iSabatha; ukufunda ngoJehova nokufunda amazwi Akhe.
Abanye benu bangabahlengikazi futhi amashifu enu adinga ukuthi nisebenze ngeSabatha. Ngiyazi abanye abavele balandele imithetho futhi ngiyabazi nabanye abangeke basebenze ngeSabatha. Bayakwazi ukuhwebelana ngamashifu futhi izibhedlela ziyabahlalisa ngemva kokuhlolwa okuthile.
Kukuwe ukuthi uzolalela noma cha. Uma umkhombisa uzolalela uzokwenzela indlela yokuphuma. Kodwa abaningi kakhulu benu bathola zonke izinhlobo zezaba zokuthi kungani ningakwazi ukukwenza. Misa ubuhlanya futhi uqale ukuthola izizathu zokuthi kungani ungagcina iShabbat.
Kodwa abanye bazothi abagulayo basagula ngeSabatha kuthiwani ngabo?
Umyalo awuthi kusetshenzwe ngeSabatha. Uma ukwazi ukwelapha abagulayo ngeSabatha hamba wenze lokho. Uma usebenza ngeSabatha, nguwe oyolandisa kuJehova. Uma uqoqa iholo ngalokho okwenzayo ngeSabatha uyasebenza.
Amaphoyisa kanye nabezicishamlilo nabanye abantu bezimo eziphuthumayo bawela kulesi simo esifanayo. Noma yini engenzeka kuJehova uma uzimisele ngokugcina iSabatha Lingcwele. Bengisebenza epayipini lapho sasinomsebenzi wezinsuku eziyisikhombisa ngesonto. Ngangiyinduna ngase ngiwuNsumpa futhi nangawo wonke lomthwalo wemfanelo ngakwazi ukugcina iSabatha. Ekuqaleni kwakunzima kakhulu futhi ngafisa nokuyeka. Futhi ngosongo lokuphelelwa umsebenzi ngakhuthazela. Eminye imisebenzi angizange ngamukeleke kuyo. Kwathi lapho lomnyango uvala kwavela elinye ithuba; Ongcono.
Ukugcinwa kweSabatha nezinsuku ezingcwele kanye neminyaka yeSabatha kuyindlela uJehova asivivinya ngayo. Kukulokhu kuhlolwa lapho sibonisa khona ukuthi unoMarku waKhe ophikisana nokuba noPhawu lwesilo noSathane. Uphawu lukaJehova yiSabatha. Uma uyigcina uba uphawu ekuzimiseleni kwakho ukumlalela. Labo abanophawu lukaSathane bagcina noma yiluphi olunye usuku njengeSonto njengesabatha labo futhi bagcina amanye amaholide amaningi angatholakali kuLev 23. Lezi ziwuphawu lukaSathane futhi uma ugcina lawa amanye amaholide uphatha uphawu lwesilo futhi hhayi uJehova.
Lokhu kuchazwe esihlokweni:
- Iphephandaba 5843-029 Uphawu Lwesilwane kanye Nophawu lukaJehova.
I-Triennial Torah Cycle
Manje sibuyela kweyethu Iminyaka engu-3 1/2 yezifundo zeTorah
Eks 31 Isaya 59-62 IzAga 2 IzEnzo 1
Owayengu-31
http://bible.ucg.org/bible-commentary/default.aspx
UBhezaleli wesizwe sakwaJuda no-Aholiyabe wesizwe sakwaDani bakhethwa ukuba bakhe izinto zetabernakele. Nakuba ngokwemvelo azalwe enalamathalenta—futhi, ngenxa yalokho, enekhono ekusebenzeni ngegolide, isiliva, ithusi, itshe nokhuni, kanye nasekuqopheni nasekufekethisweni—into ebaluleke kakhulu okufanele siyiqaphele ukuthi, njengoba enza abenzi bezingubo, uNkulunkulu nabo wabagcwalisa ngokuhlakanipha ngoMoya waKhe ukuze bakwazi ukufeza lomthwalo wemfanelo obaluleke kakhulu.
Futhi kulesi sahluko, uNkulunkulu ugcizelela ukuthi kubalulekile ukugcina amaSabatha Akhe (isonto ngalinye kanye nonyaka), njengoba eluphawu phakathi kukaNkulunkulu nabantu Bakhe. Isebenza njengebheji elibonakalayo nobufakazi kwabanye obubonisa labo abakhonza uNkulunkulu weqiniso. Ngaphezu kwalokho, ivesi 12 lithi, "Kuyisibonakaliso ... ukuze nazi ukuthi nginguJehova oningcwelisayo." Ngakho, kuwuphawu olusikhomba njalo kuNkulunkulu weqiniso. Ngempela, iSabatha lamasonto onke likhumbula indalo, njengoba kushiwo kule ndima—futhi indalo ikhomba kuMdali, uNkulunkulu weqiniso. ISabatha liyisikhumbuzo sokuthi asikhulekeli “onkulunkulu” bamadwala nezihlahla, inyanga yelanga noma isibhakabhaka, noma imifanekiso engokomfanekiso yomuntu, kodwa uMdali yena kanye owenza zonke lezi zinto—kuhlanganise nengqondo yomuntu. Futhi wonke amaSabatha kaNkulunkulu embula icebo Lakhe lokusindisa sonke isintu. Qaphela ukuthi iSabatha linikezwe njengesivumelwano esikhethekile—isivumelwano esiphakade—esihlukile esivumelwaneni saseSinayi (ivesi 16).
Ngempela, amaSabatha kaNkulunkulu abalulekile kithi nanamuhla, njengoba eshilo “ayoba yisibonakaliso phakathi kwami nabantwana bakwa-Israyeli kuze kube phakade” (ivesi 17). Qaphela: “…ngokuba ngezinsuku eziyisithupha uJehova wenza izulu nomhlaba…” (ivesi elifanayo). Kungani lokhu kwakuzoba okwamaJuda kuphela? Lokho bekungeke kube nengqondo. Kunalokho, kusobala ukuthi, njengoba uKristu asho, “isabatha lenzelwa umuntu” ( Marku 2:27-28 )—okungukuthi, laso sonke isintu. Okuhlobanisa konke ndawonye ukuthi bonke abantu kumelwe babe ingxenye ka-Israyeli ongokomoya ( qhathanisa namaRoma 11:17, 24; Galathiya 3:28-29; 6:16 )—futhi lokho kuchazwa njengalabo abalalela umthetho kaNkulunkulu ( Roma 2:25; 29-XNUMX), okuhlanganisa neSabatha Lakhe.
Ngemva kokuba uNkulunkulu eseqedile ukukhuluma noMose, wamnika izibhebhe ezimbili zamatshe zeMithetho Yakhe Eyishumi, ayeseyibhalile kakade ( 24:12 ) ngawo kanye umunwe waKhe ( 31:18 ). Nakuba ngokuvamile sicabanga ukuthi ngasinye salezi zibhebhe sinezingxenye ezihlukene zeMiyalo Eyishumi, kungenzeka ukuthi “yonke imiyalo eyishumi yavela esibhebheni ngasinye. Izivumelwano zaseMpumalanga Ephakathi zazibhalwe ngokuphindaphindiwe” (Nelson Study Bible, inothi ku-24:12). Njengoba lezi ‘zaziyizibhebhe zobufakazi,’ kungase kubonakale sengathi lokhu kwakuyonikeza ubufakazi ‘bofakazi ababili,’ imfuneko yomthetho kaNkulunkulu ukuze kukhishwe isahlulelo ( Numeri 35:30; Duteronomi 17:6; 19:15 ) Ngakho-ke, le mithetho yayiyonikeza ubufakazi bokuthi lokhu kwakuyoba ubufakazi obuvela kuNkulunkulu. . Mhlawumbe leso yisizathu esisodwa sokuthi iMithetho Eyishumi ilotshwe kabili eBhayibhelini (Eksodusi 20; Duteronomi 5). Noma kunjalo, njengoba ingaphambili nangemuva lezibhebhe zazilotshwe kuyo ( Eksodusi 32:15 ), kungenzeka ukuthi imiyalo emine yokuqala, ephathelene nomsebenzi kaNkulunkulu, yayilotshwe ohlangothini olulodwa, kuyilapho imithetho eyisithupha yokugcina, iphathelene nomsebenzi kumuntu. , zaziqoshwe ngakolunye uhlangothi. Uma kunjalo, ukuhlanganisa izibhebhe ezimbili, eyodwa iphendulwe, bekuyosaveza isithombe esivamile.
Isaya 59-62
Isahluko 59 siwukuqhutshwa kohlu lwezono zesizwe nezabantu bakwa-Israyeli (ngaphezu kwalezo esezichazwe ezahlukweni 57-58). Kuyisono esihlukanisa abantu noNkulunkulu futhi sibashiye bephuthaza bedidekile nasebumnyameni (59:1-2). Lapho uPawulu ecaphuna uhide lwamazwi okumaHubo mayelana nobubi bomuntu ( Roma 3:10-18 ), wahlanganisa nendima ka-Isaya, ethathwe ku-59:7-8.
I<em>New Bible Commentary: Revised ithi embhalweni wayo wevesi 15: “Mhlawumbe ukuthinta okwembula kakhulu [ukuthi izinto ezimbi kangakanani] kuwukuhlushwa umuntu ohloniphekile, okuwukuphela kwakhe okungatheni. Kuwukuwohloka okubi kakhulu kunalokho okuku-Amose 5:13 [bheka amavesi 12-15 ]; okungukuthi, akubona nje ubulungisa bomphakathi obusontekile, kodwa nombono womphakathi ngakho.”
Phakathi kwalobu bubi, uNkulunkulu akatholi muntu ongamncenga futhi “amangale” ngabo (bheka ivesi 16). “Ukukhathazeka kweNkosi kubukhali kunalokho okusikiselwa yizinguqulo zethu. Ukuzibuza kufanele ‘kuthuke,’ njengaku-63:5” ( New Bible Commentary, inothi elisevesini 16). Ngakho uNkulunkulu uqobo uzongenela, egqoka izikhali ezingokomoya uPawulu anaba ngazo kwabase-Efesu 6:10-17 ( Isaya 59:16-17 ). Sizobona incazelo yalokhu kwenzeka ku-Isaya 63:1-6, ebikezela ngempi yokulunga uJesu Kristu ayoyenza ekubuyeni Kwakhe (bheka iSambulo 19:11). UPawulu uthi u-Israyeli ekugcineni uyosindiswa (KwabaseRoma 11:26), ecaphuna u-Isaya 59:20 ukuze asekele amazwi akhe.
“Evesini 19 [ama-Israyeli] ethulwa njengabavuma izono zabo ngokwanele, futhi bedabukela isimo sabo esibi ngenxa yazo. Kulesi senzo sokuthotshiswa kunikezwa isithembiso sokuthi uNkulunkulu, ngomusa Wakhe kanye nokushisekela Kwakhe abantu Bakhe, uyobakhulula kulesi simo esibuhlungu; ukuthi uMhlengi uyofika njengeQhawe elinamandla ukubakhulula; Uyobhubhisa izitha Zakhe, aguqulele amaJuda [okungukuthi, ama-Israyeli] kanye nabeZizwe, futhi abanike isivumelwano esisha, nomthetho ongasoze waqedwa” ( Adam Clarke's Commentary, inothi esahlukweni 59).
Evesini 21 , i- New King James Version nezinye izinguqulo zanamuhla zibhekisela kuMoya kaNkulunkulu ngokuthi “ngubani.” Kodwa igama kufanele libe “lokho,” njengoba linjalo kuyi-King James Version yangaphambili kanye ne-New Revised Standard Version.
Isahluko 60 sigxile enkazimulweni yeSiyoni ezayo. Iqala futhi iphethe ngokubhekisela ekukhanyeni okuzayo—ukukhanya kube uNkulunkulu Uqobo Lwakhe, nenkazimulo Yakhe (amavesi 1-3, 19-20).
Amaningi ala mavesi acashunwa uJohane encwadini yesAmbulo lapho echaza iJerusalema Elisha lenkathi yokugcina. Nokho iJerusalema leminyaka eyinkulungwane, ngaphambi kweJerusalema Elisha, liyothola isilinganiso esilinganiselwe salenkazimulo. Amasango ngeke avalwe, ukuze ingcebo noma inkazimulo nodumo lwezizwe kulethwe (ivesi 11; IsAmbulo 21:25-26). Ngeke kusaba khona isidingo sokuba ilanga likhanyise, futhi ukukhanya kukaNkulunkulu kuyoqhubeka imini nobusuku ( ivesi 19 )—okuyiqiniso ngeJerusalema leminyaka eyinkulungwane ( Zakariya 14:7 ) neJerusalema Elisha ( IsAmbulo 21:23; 22:5).
Futhi labo abaye bahlupha umuzi nabantu bawo, noma okungenani inzalo yabanecala, bayofika bakhothame ezinyaweni zabakhileyo kuwo ( Isaya 60:14 ). Amavesi amaningana akulesi sahluko nakwezinye izindawo eBhayibhelini achaza abantu ababegelezela eJerusalema futhi bephana beletha izipho ezinhle. Injongo kaNkulunkulu ngalokhu ibonakala ikabili—ukuthotshiswa kwalabo esikhathini esidlule ababemelene no-Israyeli ongokwenyama nongokomoya, kanye nokwakha nokuhlobisa iJerusalema nethempeli likaNkulunkulu.
Nakuba ukukhothama kwabanye kungase kwenzeke ngomqondo olinganiselwe kuma-Israyeli angabantu enkathini yeminyaka eyinkulungwane, kuyokwenzeka ngendlela ejule kakhulu kwabaphenduke ngempela kulenkathi abayoba izakhamuzi ezikhazinyulisiwe zoMuzi oNgcwele. UJesu wathi bayokhulekelwa ngisho nokukhulekelwa, okubonisa ukuthi bayobe bephakanyiselwe ekuphileni kwaphezulu ( IsAmbulo 3:9; qhathanisa no-19:10; 22:8-9 ).
Isahluko 61 siqala “ngengoma yogcotshiweyo weNkosi. Nakuba igama elithi 'iNceku yeNkosi' lingekho kuleli culo…libonakala lingelona iqiniso ukwenza 'mina' yevesi 1 isikhulumi esisha” (New Bible Commentary, inothi emavesini 1-4). Ngempela, uNkulunkulu wayekhuluma ku-Isaya 60:22. Futhi usakhuluma evesini elilandelayo, 61:1. Nokho Ubiza omunye lapha ngokuthi uNkulunkulu. Lokhu kunengqondo kuphela uma siqonda ukuthi uNkulunkulu uBaba noJesu Kristu bobabili banguNkulunkulu.
Lapho uJesu evakashele esinagogeni laseNazaretha, wafunda umqulu ka-Isaya (Luka 4:18-19). Isiqephu Asifunda sasiyisiqalo sesahluko 61. Lesi siqephu—esiphathelene nokumenyezelwa kwenkululeko, ukukhululwa kanye nesikhathi sokwamukelwa—futhi sisikhumbuza unyaka wejubili (Levitikusi 25:9-13). Ngempela, lokhu kuhlobana ‘nesikhathi esamukelekayo’ sika-Isaya 49. Lapho kwakubhekiselwa kuso ‘njengosuku lwensindiso. U-Isaya 61:2 uthi, “unyaka owamukelekayo kaJehova, nosuku lwempindiselo kaNkulunkulu wethu.” U-Isaya 34:8 uthi, “usuku lwempindiselo kaJehova, unyaka wokuphindisela ngenxa yendaba yaseSiyoni.” U-Isaya 63:4 uthi, “usuku lwempindiselo…nonyaka wokuhlengwa kwaMi.” Kulokhu, usuku lumelela unyaka—ngokusobala unyaka wokugcina ngaphambi kokubuya kukaKristu.
Qaphela unyaka owamukelekayo okukhulunywa ngawo unyaka weSabatha. Iminyaka uYehshua afunda ngayo lokhu kwakungu-28 AD ngePhasika. Lokhu kwakungukuqala kwalonyaka weSabatha. Umkhondo wokuthi izehlakalo ezithile zizokwenzeka nini esikhathini esizayo ngokwemijikelezo yeSabatha.
Kodwa uSuku lweNkosi lungaba nokusebenza okubanzi. Ngomqondo owodwa, limelela lonke iphakade elizayo kusukela esikhathini sokungenela kukaNkulunkulu. Ngomunye umqondo, kungabonakala ngisho nokuthi kwaqala ngenkathi yeTestamente Elisha—izandulela ohlelweni lukaNkulunkulu lokuhlenga ngokomoya. Ngempela, njengoba kushiwo emaphuzu avelele ka-Isaya 49 , uPetru wahlobanisa isiprofetho ‘sezinsuku zokugcina’ ‘nesosuku lweNkosi’ nokuqala kwesenzakalo osukwini lwakhe ( bheka izEnzo 2:14-21 ). Ngempela, isonto lezinsuku eziyisikhombisa licatshangwa abaningi njengelimelela iminyaka eyizi-7,000 2 yohlelo lukaNkulunkulu ngesintu (usuku ngalunye lumelela iminyaka eyinkulungwane, qhathanisa neyesi-3 Petru 8:6,000)—ngaleyondlela, izinkulungwane eziyisithupha zomlando womuntu zilandelwa inkathi yesikhombisa yeminyaka eyinkulungwane. (usuku lweSabatha lweminyaka eyinkulungwane, qhathanisa namaHeberu 1,000-3). Kulolu hlelo, noma yini engalé kwenkathi ephakathi—njengoba zazinjalo izikhathi zabaphostoli—kuyoba “izinsuku zokugcina” (nakuba “izinsuku zokugcina” ngokuvamile kuyinkomba ecacile enkathini eseduze kakhulu nokubuya kwesibili kukaKristu).
Ngesikhathi sokuloba sisonyakeni wama-5847 selokhu kwadalwa u-Adamu. Usuku ngalunye lweMinyaka eyiNkulungwane luyimijikelezo yeSabatha engama-20 yeminyaka engama-49, noma isamba seminyaka engama-980 osukwini ngalunye lweminyaka eyinkulungwane hhayi inkulungwane. Usuku lwesithupha luzophela lapho sesibe nezinsuku eziyi-6, 980 zeminyaka eyinkulungwane. Lokho kuyoba ngemva kweminyaka engu-5880. Unyaka wama-5880 uza ngo-2044 ekhalendeni lethu lamanje. Kodwa uYehshua ufika ngaphambi kwalokho.
Lapho ecaphuna u-Isaya 61:1-2 kuLuka 4, uJesu wachaza ukuthi Weza ekugcwalisekeni kwalesi siprofetho. Okuhlanganisiwe kulokho Akucaphuna kwakuyingxenye emayelana nonyaka owamukelekayo weNkosi—kodwa Akawucaphunga umushwana olandelayo mayelana nosuku lwempindiselo. Lokhu mhlawumbe kubonisa ukuthi, nakuba uSuku lweNkosi lwalusesikhathini esizayo, lwaluyoba nesilinganiso esithile sokugcwaliseka kusengaphambili kwabanye osukwini lwaKhe (njengoba nje uPetru abonisa kuZenzo 2 mayelana nesinye isiprofetho sesikhathi sokuphela)—okungukuthi, isiprofetho sesikhathi sokuphela. inkululeko nokwamukela ukuhlengwa kwakuyoqala kwabanye osukwini lukaKristu. Kodwa ingxenye yempindiselo-ezizweni yoSuku lweNkosi yayingeke ize nganoma iyiphi indlela esikhathini sokuphila Kwakhe komuntu. Kwakungokwekusasa ngokuphelele. Wayezosigcwalisa ekubuyeni Kwakhe emhlabeni ngamandla nenkazimulo.
Ingxenye esele ka-Isaya 61 ikhuluma ngesikhathi esizayo sokuvuselelwa, ngokomzimba nangokomoya. UNkulunkulu uyakuzonda “ukuphanga nobubi” (ivesi 8, NIV)—”ukugetshengwa kweminikelo yokushiswa” (NKJV) ngokusobala kuwukuhumusha okungalungile (bheka futhi noJamieson, Fausset & Brown’s Commentary, inothi levesi 8, elitholakala ku-inthanethi ku- www.biblestudytools .net). Kepha uthanda ukwahlulela neqiniso (ivesi elifanayo). Uyogqokisa umuzi ngokulunga ( ivesi 10 ; bheka nesAmbulo 21:2 )—izingubo ezingokomBhalo ngokuvamile ezimelela isimo esingokomoya. Futhi kuyovela ukulunga nokudumisa (ivesi 11).
UIsaya, futhi ngokwengeza uNkulunkulu, ngeke aphumule ekuqhubekiseni isixwayiso kuze kube yilapho sekumisiwe ukulunga ( 62:1-2, 6-7, 10-11 ). Ngaleso sikhathi iJerusalema ngeke lisabizwa ngokuthi “Elahliwe” nokuthi “Incithakalo” kodwa ngeke lisabizwa ngokuthi iHefiziba (“Injabulo Yami Ikulo”) nangokuthi Beula (“Oshadile”). UHephziba “kwakuyigama lomkaHezekiya [ 2 AmaKhosi 21:1 ], eliwumfanekiso weJerusalema, njengoba uHezekiya ayenguMesiya ( izahluko 32:1 )” ( JFB Commentary, inothi eliku-Isaya 62:4 ).
UNkulunkulu ubonakala eshade neJerusalema nezwe lalo—nakuba kufanele kuqondwe ukuthi iJerusalema elingokoqobo lifanekisela iZiyoni elingokomoya, umlobokazi kaKristu. Nokho wonke u-Israyeli kanye noJuda ekugcineni bazongena emshadweni ofanayo wesivumelwano Naye—uNkulunkulu wabo (bona 1 Korinte 10:4). Kubonakala kunokudideka okuthile esingathekiso esisevesini lesi-5, lapho iJerusalema litshelwa khona ukuthi, “Kanjalo amadodana akho ayakugana wena.” I<em>JFB Commentary iyachaza: “Kunalokho, ukushintsha amaphuzu [onkamisa], abangenagunya ngesiHeberu [njengoba babengeyona ingxenye yombhalo wokuqala wesiHeberu], [inkulumo ethi “amadodana akho” kufanele empeleni ihunyushwe] ‘umakhi wakho. noma ‘umbuyisi,’ okungukuthi, uNkulunkulu; ngoba emshweni ofanayo, nakuvesi 4, uNkulunkulu uchazwa ‘njengomshadi’; kanti ‘amadodana’ akhe kwakungasho neze ukuthi ashada nonina; futhi ku-ch. 49:18 kuthiwa izivunulo zakhe zomakoti, hhayi umyeni wakhe” (inothi ku-62:5). Umbhalo we-NIV Study Bible osevesini elifanayo nawo uthi “isiHebheru esisho ‘amadodana’ singafundwa ngokuthi ‘Umakhi.’”
Ekugcineni uNkulunkulu ngeke agcine ngokukhulula abantu Bakhe, kodwa abamise phakade.
Izaga 2
Nakuba ababi bafuna ngezindlela ezimbi ukuze bacebe ngezinto eziyigugu zabanye esahlukweni esandulele ( IzAga 1:13 ), kulapha esikhuthazweni sesibili ( 2:1-22 ) sathi imiyalo kaNkulunkulu, ukuhlakanipha nokuqonda okufanele. akha ingcebo indodana okufanele iyifune ( amavesi 1-7; qhathanisa no-3:13-15; 8:10-11 ). Njengoba umuntu ebengamba isiliva, kanjalo nendodana kumelwe simbe, ngomqondo othile, sizikhandle ukuze sembule ingcebo emangalisayo efihliweyo uNkulunkulu ayibekele ( 2:4-7 ). Lapha kugxilwe ekufikeni ekwesabeni uNkulunkulu ngendlela efanele nasekukhetheni ukulandela izindlela zakhe. Ukukhetha phambi kwendodana, ukukhetha phambi kwethu sonke, kuvezwe njengezindlela ezimbili zokuphila. “Izindlela zokulunga,” okulondolozwa ngazo abangcwele bakaNkulunkulu ngokuhlakanipha ( amavesi 8-11 ), zihluke kakhulu ‘ezindleleni zobumnyama’ ezigwegwile nezikhohlisayo ( amavesi 12-15 ).
Isidingo sokukhululwa endleleni yobubi siboniswa owesifazane oziphethe kabi ( amavesi 16-22 ). “Njengoba ubaba eyala indodana yakhe ezahlukweni zokuqala eziyisishiyagalolunye, empeleni kunemfundiso eyodwa ebusayo: gwema abesifazane abaziphethe kabi. IzAga 2:16-22; 3:13-18; 4:4-9; 6:20-35, futhi zonke izahluko 5 no-7 zigxile kulesi sihloko. Ubaba ukhipha zonke izintambo ukuze ahlasele indodana yakhe ngalesi sexwayiso. Phela, njengoba ebonisa indodana yakhe, imiphumela yalesi senzo sobuwula mibi. Ngemva kwalokhu kugcizelelwa okukhulu, kuyamangaza, mhlawumbe, ukubona ukuthi kuncane kangakanani ukunaka okunikezwayo esihlokweni engxenyeni yesibili yencwadi (kuphela Izaga 22:14; 23:26-28; 31:2). Ngempela, izaga ezifanele zimane zigcizelele ukufundiswa kwezinkulumo ezisengxenyeni yokuqala yencwadi. Obani laba besifazane okuthiwa izinsizwa zibagweme? Zimbili izinhlobo: isifebe nonkosikazi oyisifebe. Laba besifazane, ngesiHebheru, babizwa ngokuthi “abangaziwa” (zara, okuhunyushwe [ku-2:16 ngokuthi] 'owesifazane ongaziphethe kahle' ku- [NKJV kanye] NLT [New Living Translation, 2002]) kanye 'nabezizwe' (nokriyya; elihunyushwe [evesini elifanayo ngokuthi 'umyengi' ku-NKJV kanye] 'nowesifazane oziphatha kabi' ku-NLT). Bayinqaba futhi bangaphandle ngoba benza ngaphandle kwemingcele yomthetho kanye nezivumelwano zomphakathi, befuna ukuxhumana nobulili ngaphandle komshado” ( Tremper Longman III, How to Read IzAga, p. 133). Ngempela, lokhu kwakufanele kube isici esivelele kwabesifazane bezinye izizwe, hhayi kubantu bakaNkulunkulu.
Nakuba kufanele siqonde owesifazane oziphethe kabi ngokwezwi nezwi ezingeni elilodwa, kufanele futhi siqaphele ukumelwa okungokomfanekiso lapha. Sesikubonile kakade ukuhlakanipha kuvezwa njengowesifazane futhi kamuva ubuwula bumelelwa njengowesifazane. Owesifazane oziphethe kabi angabonakala emelela indlela engenalukholo yobuwula nobubi ngokuvamile. Nalapha, kukhona ukukhetha okumelwe kwenziwe phakathi kwezindlela ezimbili—phakathi kwezindlela ezimbili zokuphila—elungile eholela ekuphileni futhi ekugcineni ifa laphakade loMbuso kaNkulunkulu nengalungile eholela ekuhluphekeni nasekufeni.
Izenzo 1
http://www.biblegateway.com/resources/commentaries/IVP-NT/Acts/Jesus-Postresurrection
ngokuhlela ngakimi ukususa imfundiso yenkolo esikhundleni sesonto.
Yini emhlabeni okufanele ngabe amakholwa ayenza njengoba sibhekene nenkulungwane entsha yeminyaka? Igunya likaJesu lobuthunywa bevangeli, eliyisibonelo salokho okuqukethwe incwadi yezEnzo, lisinika impendulo: Niyoba ofakazi bami . . . kuze kube semikhawulweni yomhlaba ( 1:8 ). Isandulelo sonke siyawugcizelela futhi siwucacise lo myalo kangangokuthi asiholeli nje kuphela ekukholelweni ukuthi iZenzo kufanele zibhekwe ngombono wezithunywa zevangeli kodwa ukuze siqonde ukuthi nathi kufanele sithole izindawo zethu ekugcwaliseni lowo myalelo, okuyisithembiso futhi. Ukubukezwa kweVangeli likaLuka ( 1:1-5 )
Ukubukeza kukaLuka ivangeli lakhe kugcizelela ukuqonda: konke uJesu aqala ukukwenza nokukufundisa (indima 1). Iphinde inikeze ukuqhubeka okubheka phambili nomqulu wesibili: cishe iZenzo zizobika lokho uJesu aqhubeka ekwenza futhi ekufundisa (njengaku 2:47; 9:34; 14:3; 16:14; 18:10).
Ukubuyekeza kugxile ekulungiseleleni kukaJesu abaphostoli ngemva kokuvuka kwakhe ukuze babe abaqinisekisi abanegunya beqiniso lokuvuka kwakhe kanye nokuqukethwe yivangeli. ULuka uphawula ukuthi iNkosi evusiwe yayala abaphostoli eyabakhetha mathupha ngoMoya oNgcwele (Lk 6:13), ngaleyo ndlela igcizelela ukuxhumana okunegunya phakathi kwamazwi nomsebenzi kaJesu kanye nesigijimi nomsebenzi walabo abakhethiwe.
UJesu wenza abaphostoli bafaneleka njengabaqinisekisi beqiniso lovuko ngokubonakala kubo kaningi phakathi nenkathi yezinsuku ezingamashumi amane (IzEnzo 1:22; 10:41-42). Izingcezu eziningi zobufakazi obunobufakazi obungaholela kwesinye isiphetho ngaphandle kokuthi wayephila.
Phakathi nokubonakala kwakhe ngemva kokuvuswa kwakhe, uJesu wakhuluma nabaphostoli bakhe “izinto eziphathelene nombuso kaNkulunkulu.” “Umbuso kaNkulunkulu” waba kuLuka isisho esifushane sokuqukethwe yintshumayelo yebandla lokuqala (bheka 8:12; 19:8; 28:31). Futhi kufanele, ngoba ukubusa kokugcina kukaNkulunkulu sekufikile “ezehlakalweni zokuphila, nokufa, nokuvuka kukaJesu, futhi ukushumayela lezi zici endaweni yazo kuwukushumayela iVangeli lombuso kaNkulunkulu” ( 1964 Thimothewu 24:33, 22 ) Ngakho-ke, uMbuso kaNkulunkulu uyaqhubeka ushumayela ivangeli loMbuso kaNkulunkulu. Dodd 14:9; Is 11:20;
Ukubaluleka kokuqhubeka okunjalo ngenjongo yokuvangela kukaLuka nokugcwaliseka kwekholwa umsebenzi walo wobuthunywa bevangeli akunakulinganiswa ngokweqile. Nabu ubufakazi bokuthi umyalezo wevangeli othi ubuyela kubaphostoli ungethenjwa: abaphostoli bawuthola kuJesu. Nasi futhi isisekelo esibekwe ngokucacile sokukholelwa ukuthi isenzakalo esibalulekile sevangeli senzeke ngempela. Ubufakazi obuphathekayo bethuna elingenalutho kanye nokuvela kovuko bukhomba kancane kancane ohlangothini olulodwa kuphela: UJesu uyaphila! Singamema ngesibindi nangokungenamahloni abantu abangakholwa ukuba bezwe ubufakazi bethu futhi bacabangele ubufakazi.
Ukubukeza kukaLuka kufinyelela umvuthwandaba ngomyalo kaJesu wokulinda ukufika kukaMoya oNgcwele ( 1:4-5 ; bheka futhi Luka 24:49 ). UJesu wanikeza lomyalelo izikhathi eziningi (hhayi eyodwa kuphela, njengaku-NIV).
ULuka uyakuqonda ukubhapathizwa kukaMoya njengokwenzeka ngePhentekoste. Kungumfanekiso kazamcolo wesikhathi sokuphela woMoya nomlilo (Is 66:15; Hez 36:25-27; 39:29; Joweli 2:28; IzE 2:1-13). “Isikhathi esizayo sokuhlangana noMoya oNgcwele kaNkulunkulu kanye nomlilo kuzofana nolwandle oluthukuthele olugubuzela futhi lucwilise isikebhe, noma njengesikhukhula esikhulu samanzi esikhukhula avele ahlasele umuntu lapho ezama ukuwela umfula futhi amkhukhule. Kuyoba kukhulu, okubabazekayo nokucekela phansi” (Turner 1981:51). Lombhabhadiso ozayo, ngakho-ke, kuwukuhlangenwe nakho okumangalisayo kwenkathi kaMoya kaNkulunkulu. Iyingqayizivele, ayinakuphindwa emlandweni.
UJesu uthembisa ukuthi ngemva kwesikhashana uNkulunkulu uzonikeza amakholwa zonke izinsiza azidingayo ukuze afeze umsebenzi wakhe wobuthunywa bevangeli. U-Lloyd Ogilvie uyaphawula, "Sifundiswe ngezinto uJesu azenza, kodwa sazi okuncane kakhulu ngalokho aqhubeka ekwenza namuhla njengoMoya ongaphakathi namandla okukhiqiza" (1983: 26). Amakholwa angakakwenzi lokho kudingeka athathe amandla asengawawo kakade, ngenxa yokuthi isithembiso sikaJesu sagcwaliseka ngePhentekoste. Ukubuka kuqala kwezEnzo ( 1:6-11 )
Umbuzo wabafundi Nkosi, ingabe ngalesi sikhathi uzobuyisela umbuso ku-Israyeli?–abawubuza ngokuphindaphindiwe (i-NIV ikhombisa umbuzo owodwa kuphela)—kwakungokwemvelo kumaJuda ukuthi akhulume noMesiya ovusiwe.
Okubalulekile okholweni lweTestamente Elidala kwakuwukuqiniseka ukuthi ngesikhathi sokugcina uNkulunkulu wayezobuyisela ngokugcwele abantu bakhe efeni labo ezweni, lapho babeyohlala khona ngokulondeka ngaphandle kokubuswa ngabezizwe (Jer 16:15; 23:8; 50:19; Hos 11) :11; Joweli 3:17). Besabela ekuvusweni kukaJesu noma ekufundiseni kwakhe ngombuso ( IzEnzo 1:3 ; futhi bheka uLuka 22:28-30 ), abafundi bafuna ukwazi usuku. Umbuzo onjalo ungowobuzwe bobugovu futhi ubonisa ukulangazelela ukuphela komlando nokungeniswa kokubusa okuphelele kukaNkulunkulu. Abafundi babehlale bebuza imibuzo enjalo kuyo yonke inkonzo kaJesu ( Luka 19:11; 21:7 ).
Ukusola kukaJesu okumnene kufakazela ukuthi uNkulunkulu kuphela ofanelekela ukwazi izinto ezinjalo, njengoba ngegunya lakhe ngokwakhe uye wamisa izikhathi noma izinsuku, izigaba nezenzakalo ezibucayi isintu okumelwe sidlule kuzo kuze kufike umbuso ( qhathanisa nezEnzo 17:26 ) ).
Izenzo 1:8 zikubeka ngokusobala lokho ibandla okumelwe likwenze kuze kube yilapho uJesu ebuya. Ngesithembiso somyalo, uJesu utshela abafundi bakhe ngezinsiza, okuqukethwe kanye nobubanzi bomsebenzi wabo oyinhloko. Insiza ebalulekile nguNkulunkulu uMoya oNgcwele, ozofika phezu kwabo ngePhentekoste njengoba enza kuMariya ekuthathweni kwenyama (Lk 1:35). Ngalombhabhadiso woMoya bazothola amandla angaphezu kwawemvelo okwenza izimangaliso nokushumayela ngempumelelo ( IzEnzo 4:7-10, 31, 33; 6:5, 8; 8:13 ). Ubufakazi babo buyoba nesibindi futhi buyoveza ukuqiniseka okuholela ezinqumweni ezinhle noma ezimbi ( 2:37, 41; 4:8, 13, 31; 6:5, 10; 7:54-58 ).
Umzimba wonke, kanye nelungu lawo ngalinye, kufanele liwenze lo msebenzi. Bonke abamukela ukufundisa kwabaphostoli baba ofakazi ( 14:2-3; 22:15-18, 20 ). URichard Longenecker uphetha ngokufanelekile, “Le khomishana ibeka isibopho kubo bonke abazalwane. . . . ngokweZenzo, lesi yindikimba yezithunywa zevangeli esabela ngokulalela umyalo kaJesu” (1981:256).
Igunya, elivezwa ngesenzo senkathi ezayo (kuyoba), lingathathwa njengokubili umyalo nesithembiso esiyisiprofetho. Kungenzeka ukuthi uLuka wayehlose ukuba siqondwe ngazo zombili lezi zindlela. Akagcini nje ngokubonisa ibandla ukuthi liwufeza ngokulalela lo myalo ( 2:47; 4:31, 33; 6:4, 7; 8:4; 11:19-20 ), kodwa futhi ubonisa indlela uNkulunkulu angenela ngayo ezindaweni eziyinhloko. ukunikeza umfutho nesiqondiso sokudlulela kwelinye izinga lempucuko noma kwenye indawo yezwe (8:16-17, 26, 29; 10:9-16, 19-20; 11:20-21; 13:2; 16:9-10; 18:9-10; UNkulunkulu ngomusa wakhe uyaqinisekisa ukuthi umyalo ugcwaliseka ngokuphelele.
Ngakho-ke namuhla isimemo sokuba abazalwane babe yindikimba yezithunywa zevangeli sisasebenza.
UJesu uthi yibani ofakazi bakhe. Ukuba ufakazi (abafela ukholo) kuwukukhuluma ngolwazi lomuntu siqu lwamaqiniso nokubaluleka kwawo. Abaphostoli, njengofakazi bokuzibonela bezenzakalo ezisindisayo, babengofakazi ngomqondo oyingqayizivele. Kodwa bonke labo abayokholwa futhi bafanele iqiniso lobufakazi babo nabo bafaneleka njengofakazi.
Ububanzi bomsebenzi bunikezwe ngokwendawo. IzEnzo ziveza ukuvangela kwezifunda ezimbili zokuqala zezwe (iJerusalema, 2:42–8:3; iJudiya neSamariya, 8:4–12:25). Cishe uLuka akanandawo ethile engqondweni lapho esebenzisa le nkulumo kuze kube semikhawulweni yomhlaba. Ucabanga ngomsebenzi ozofinyelela kuwo wonke umhlaba ukuze kugcwaliseke u-Isaya 49:6 ( IzEnzo 13:47 ). Njengoba ukulandisa kuphetha ngokwendawo eRoma—isikhungo sombuso, lapho imigwaqo ifinyelela khona emikhawulweni yomhlaba owaziwa ngaleso sikhathi—umsebenzi kungenzeka uphelele kodwa empeleni awukaqedwa.
Lapho ububanzi bomsebenzi bubhekwa ngokobuhlanga, noma kunjalo, siyaqaphela ukuthi ngesikhathi soMkhandlu waseJerusalema (15: 1-35) "ivangeli selifinyelele kuzo zonke izinhlobo zabantu" (Menoud 1978b: 123). Ivangeli liye ladluliselwa kumaJuda asePalestina nangamaGreki ( 2:5-13 ), amaSamariya ( 8:4-13 ), umproselithe ( 8:26-40 ), oweZizwe owesaba uNkulunkulu ( 10:1-48 ) abeZizwe abangamaqaba ( 11:20-21; 13:46-48; 14:8-20 ).
Namuhla umsebenzi ongakaqedwa useyinselele enkulu. Kodwa kungenzeka ukuqeda umsebenzi—ukuyisa ubufakazi emikhawulweni yomhlaba futhi utshale iqiniso kuwo wonke amaqembu. Kulapha kuZenzo lokuqala lapho iqiniso ladlulwa khona yilabo manje abazibiza ngamaKristu. Kulaba bantu abafanayo okumele sithathe iqiniso leTorah futhi sibafundise futhi kulokho uYehshua akusho nakwenza.
Bangu-1.7 billion abazibiza ngamaKristu emhlabeni, iningi labo elingazi ukuthi imibhalo ithini ngempela. Kunomsebenzi omkhulu esinawo phambi kwethu, kodwa kumelwe sitshale imbewu kuphela futhi sivumele uJehova enze umsebenzi wokubiza labo afuna ukubabiza. Bambalwa kuphela abakhethiwe.
Ngokushesha ngemva kokuba uJesu enikeze lo myalo, njengoba abafundi bebhekile, ukhushulwa emhlabeni, futhi ifu liyamgubuzela kangangokuthi abafundi abasakwazi ukumbona. Ifu cishe libhekisela enkazimulweni yeShekina, ebonisa ngaso leso sikhathi futhi ifihle ubukhona bukaNkulunkulu ( Eks 19:16; 40:34 ). Kungase futhi kubhekisele ekubuyeni kukaKristu ( Dan 7:13; Lk 21:27; IzE 1:11 ).
Abafundi bama bemangele, begqolozele esibhakabhakeni isikhathi eside. ULuka uzosebenzisa isenzo esithi “ukugqolozela” kaningi encwadini yezEnzo ngokuphathelene nezimangaliso ( 3:4, 12; 6:15; 10:4; 11:6; 13:9; 14:9 ).
Kusenjalo kuvela izingelosi ezimbili—ofakazi ababili (Dut 19:15)–ukuzochaza isenzo samandla sikaNkulunkulu esenyukele ezulwini. Ukusola kwabo okumnene kubafundi ababuka isibhakabhaka kusho ukuthi okwamanje kunomsebenzi okufanele wenziwe: ukugcwaliseka kwegunya lobufundisi.
Izingelosi zichaza ngamazwi alula lokho okusanda kwenzeka: UJesu unyuselwe ezulwini. Imiphumela ayinaphutha. UJesu ngeke esaba nabafundi bakhe ngendlela ayenabo ngayo phakathi nenkonzo yakhe yasemhlabeni noma ekubonakaleni kwakhe ngemva kovuko. Ezulwini uJesu usesikhundleni segunya, ngakwesokunene sikaYise, lapho engathulula khona izibusiso zensindiso njengoba ngoMoya wakhe eqondisa futhi enika amandla abenza intando yaKhe ( IzEnzo 2:33; 4:10-12; 5:30 ) -31). Izingelosi ziphetha ngokuqinisekisa ubuqiniso bokubuya kukaKristu. Uzofika ngendlela ahamba ngayo.
Iqiniso lokuthi uKhomo Olukhulu luwumyalo wokugcina walowo ovukile, manje osenyukele futhi iNkosi ebuya ngokushesha luwunikeza isisindo esikhulu. Akakhulumi ngomsebenzi wenkonzo ozikhethele wona wabantu abanezintshisekelo zamasiko ahlukene kanye namasonto anemali eningi. Ukuthunywa Okukhulu kuwumsebenzi oyinhloko iNkosi eyawushiya ebandleni layo. Abazalwane kumele bahlale beyindikimba yezithunywa zevangeli.
I-613 Mitzvot
http://www.jewfaq.org/613.htm
Senza imithetho eyi-7 isonto ngalinye. Sizofunda imithetho 528-534
Siphinde sibe nokuphawula, nokuhlela okuvela kimi, futhi kusuka http://theownersmanual.net/The_Owners_Manual_02_The_Law_of_Love.Torah
(528) Ongcwelisela uJehova ingxenye yensimu yakhe uyakukhokha ngokwesilinganiso esinqunyiwe sengxenye yombhalo. “Uma umuntu emngcwelisela uJehova inxenye yensimu yefa lakhe, ukulinganisa kwakho kuyakuba ngokwembewu yayo. Ihomere lembewu yebhali liyakuba ngamashekeli angamashumi ayisihlanu esiliva. Uma engcwelisa insimu yakhe kusukela ngomnyaka wejubili, iyakuma njengokulinganisa kwakho. Kepha uma engcwelisa insimu yakhe emva kwejubili, umpristi uyakumbalela imali ngokweminyaka eseleyo kuze kufike umnyaka wejubili, ikhishwe esilinganisweni sakho. Uma ongcwelisa insimu ethanda ukuyihlenga, uyakuthasisela ingxenye yesihlanu yemali yokulinganisa kwakho kuyo, ibe ngeyakhe. Kepha uma engathandi ukuyihlenga insimu, noma ethengisa insimu komunye umuntu, ingasayikuhlengwa; kepha insimu ekuphumeni kwayo ngejubili iyakuba ngcwele kuJehova njengensimu eyahlukaniswa; liyakuba yifa lompristi. “ ‘Uma umuntu engcwelisela uJehova insimu ayithengileyo, engesiyo insimu yefa lakhe, umpristi makambalele inani lokulinganisa kwakho kuze kube umnyaka wejubili, akhiphe ukulinganisa kwakho. lolo suku lube ngumnikelo ongcwele kuJehova. Ngomnyaka wejubili insimu iyakubuyela kulowo eyathengwa kuye, kumnikazi wezwe njengefa. ( Levitikusi 27:16-24 ) Isimiso lapha sasiwukuthi yonke indawo yakwa-Israyeli ekugcineni yayingekaYahweh. Naye waliphathisa imindeni phakathi kuka-Israyeli, okwakuyoba “ngokwabo” kuze kube phakade—inqobo nje uma bengamshiyi uJehova futhi bazikhiphele ngaphandle kweZwe, kunjalo. Njengasesilwaneni noma endlini, le ndawo yayinganikelwa ngokuzithandela kuJehova. Okungukuthi, umkhiqizo wensimu okhiqizwa unyaka nonyaka wawunganikelwa kubapristi ngokudumisa uJehova. Lokhu kwakungenxa yombono womnikazi womhlaba/umkhulekeli—kwakungekho ukucwaswa ngokungakwenzi lokho.
Nokho, njengoba sesibonile emithethweni yeJubili, izwe lakwa-Israyeli lingashintsha izandla. “Ingaqashiswa” komunye umuntu ngokuqonda ukuthi umnikazi womhlaba noma izindlalifa zakhe bayoyithola ngeJubili—isenzakalo kanye ekuphileni (kanye eminyakeni engamashumi amahlanu). Ngakho-ke, izinhlobo ezimbili zokunikezelwa komhlaba zazingenzeka. Umhlaba wawungase unikezelwe umnikazi wawo wangempela, noma wawungase unikezelwe othile owuqashise kumnikazi kuze kube iJubili elilandelayo. Esimweni ngasinye, inani lensimu lalisekelwe ekutheni isivuno singakanani, futhi kunikezwe indlela yokwenza lapha uma umnikazi efisa ukuyihlenga—njengokuvamile, ngezingxenye eziyisithupha kwezinhlanu zenani layo langempela. Njengoba sesilindele, insimu enikezelwe umqashi izobuyela kumnikazi wayo ngeJubili. Kodwa nansi ingwijikhwebu ethokozisayo: uma umniniyo enikezela umhlaba wakhe futhi angawuhlengi, wawuyoba ngeyebupristi kuze kube phakade—okungukuthi, “ubunikazi” babo babuyosuswa kulowo okhonzayo bubuyele kuJehova (okwakuyizwe lakhe noma kunjalo. , khuluma iqiniso).
Kungani kwakunjalo? Izwe limelela ifa, lelo umuntu alizuza ngenxa yobuhlobo bakhe noyise—kulokhu, uBaba wethu osezulwini. Ngamanye amazwi, ifanekisela ukuphila okuphakade. Le mpilo, iwuqobo lukaYahweh—ukhona kusukela ephakadeni elidlule kuze kube phakade elizayo. Futhi singazuza lokho kuphila okuphakade (okungenani endleleni eya phambili) evela Kuye—kodwa kuphela uma “izwe” lethu, ifa lethu, likhulungiwe, futhi lahlengwa ngenani eliphakeme kakhulu, ingxenye eyisithupha kwesihlanu yenani layo langempela. Yilokho uJehova asenzela khona ngokuthumela “iNdodana” yakhe engumuntu ukuba izokufa ukuze ihlawulele izono zethu—wahlenga ifa lethu. Uma sikhetha ukungasizuzisi ngesipho esikhulu kangaka, lelifa liyobuyela Kuye. Okubi nakakhulu, indima kaLevitikusi ikhuluma ngendaba yomuntu onikele izwe lakhe ebupristini, kodwa wabe esephenduka futhi walithengisa noma waliqashisa komunye umuntu, ngaleyo ndlela enze ukuhlengwa kwefa lakhe kungenzeki. Ngaphandle uma ngiphuthelwa ukuqagela kwami, lesi isithombe sokuhlambalaza uMoya oNgcwele uYahshua axwayisa ngawo kuMarku 3:29—“iqembu lesithathu” liyisingathekiso sikaSathane.
(529) Ungadlulisi isilwane esibekelwe umhlatshelo sisuke kwesinye isigaba semihlatshelo usiyise kwesinye. “Kepha izibulo lezilwane, elizibulo likaJehova, aliyikungcweliswa muntu; noma kuyinkomo, noma kuyimvu, kungokukaJehova. ( Levitikusi 27:26 ) Iphuzu lapha liwukuthi awukwazi “ukunika” uJehova lokho osekungokwakhe. Umnikelo we-selem wawuwumnikelo wokuzithandela wento umkhulekeli ayenayo. Ngakolunye uhlangothi, izibulo lenkomo noma imvu ngokwencazelo kakade kwase kuyimpahla kaJehova. Ukusebenza kusobala: UYahshua udlala indima “yezibulo” likaYahweh. Njengoba ehlukaniselwe kanjalo uJehova, Owakhe ukuphela komhlatshelo ofanelekayo wokuhlawulela izono zethu. Ngakho-ke, uma sizama ukusondela kuJehova ngezifungo zokuziphatha okuhle noma imihlatshelo esizisungulele yona, asiphuthelwe iphuzu, ngoba lezi zinto azisizi ekusibuyiseleni kuNkulunkulu. Konke esinakho kuyisipho esivela kuJehova, ngisho nokuphila kwethu. Futhi kuyinto enhle ukunikezela lokho esikubuyisele kuye. Kodwa ngeke sathenga intethelelo Yakhe. YiZibulo kuphela elingenza lokho. Izibulo lingelikaJehova ngoba izibulo nguJehova.
(530) Nquma maqondana nempahla enikelwe ukuthi yikuphi okungcwele kuJehova nokuthi ikuphi okungeyeKohein. “Nokho-ke akukho mnikelo owahlukaniswa umuntu angawunikela kuJehova kukho konke anakho, umuntu, nesilwane, noma insimu yefa lakhe, awuyikuthengiswa ngawo, uhlengwe; yonke iminikelo eyahlukanisiweyo ingcwelengcwele kuJehova. ( Levitikusi 27:28 ) NgesiNgisi, lokhu kuzwakala kungqubuzana nemithetho ebesiyifunda emithethweni embalwa edlule, lapho uYahweh ememezele khona ukuthi izinto ezinikezelwe kuYe zingahlengwa—eze afike ezingeni lokubeka inani lokuhlengwa. ezimweni eziningana. Kodwa lapha Uthi ukuhlengwa ngeke kuvunyelwe. Kwenzenjani?
Ukungaguquguquki kuwumbono oyinkohliso obangelwa ukuhunyushwa okunganele kwesenzo sesiHeberu esithi haram nebizo laso elihlobene nalo elithi herem, elihunyushwe lapha ngokuthi “ukuzinikela” kanye “nomnikelo ozinikele.” Kunokuba ibe yigama elifanayo elithi “nikezela” (isenzo sesiHeberu esithi qadash, esihlobene nebizo elithi qodesh, elisho into engcwele noma ehlukaniselwe), elithi haram lisho ukuvinjelwa, ukwenqabela, noma ukunikela ngenjongo yokubhujiswa. Ngokwesibonelo, umuzi waseJeriko ( Joshuwa 6:17 ) ‘wachithwa,’ noma ‘wanikelwa ekubhujisweni,’ okusho ukuthi ama-Israyeli kwakumelwe abulale noma abhubhise noma yini ayeyithola lapho, ngisho noma yayinenani elingaphakathi. Umfo ogama lakhe lingu-Akhani wazifaka emanzini ajulile ngenxa yokungawunaki umbono ophathelene neJeriko. Ngokufanayo, uSamuweli wayala iNkosi uSawule ukuba ibhubhise isizwe sama-Amaleki, kuhlanganise nayo yonke imfuyo yaso. Kepha uSawule wakunquma esikhundleni se-haramu ngeqadashi, ehlose ukunikela kuNkulunkulu ngempango eyayithunjiwe—ngokuphambene noLevitikusi 27:28. UJehova wabheka ukwephulwa okunjalo njengokubaluleke kakhulu, kwakuzolahlekisela uSawule isihlalo sobukhosi. USamuweli wakufingqa: “Ukulalela kungcono kunomhlatshelo, nokulalela kungcono kunamanoni ezinqama. Ngokuba ukuhlubuka kunjengesono sokuthakatha, nenkani injengobubi nokukhonza izithombe.” (Funda eyoku-15 Samuweli 22:23-XNUMX.)
Phakathi naleso sikhathi, uMaimonides, njengomfana omatasatasa ngokuhlela kabusha izihlalo zomkhumbi ku-Titanic, ukhathazeke kuphela ngokuhlukanisa impango phakathi kukaYahweh nabapristi. Lokho mhlawumbe kungenxa yokuthi igunya lobupristi lalithathwe orabi ngesikhathi sika-Akiba, futhi uYahweh wayengakaze akhulume okuningi kusukela ngaleso sikhathi. Awu, umuntu kufanele anakekele impahla kaNkulunkulu, akunjalo? Kungaba kuhleki ukube bekungadabuki kangako.
(531) Ningathengisi insimu eyahlukaniselwe uJehova; “Nokho-ke akukho mnikelo owahlukaniswa umuntu angawunikela kuJehova kukho konke anakho, umuntu, nesilwane, noma insimu yefa lakhe, awuyikuthengiswa ngawo, uhlengwe; yonke iminikelo eyahlukanisiweyo ingcwelengcwele kuJehova. ( Levitikusi 27:28 ) Nalapha, iJeriko liyisibonelo esivelele. Amasimu asekela idolobha kwathiwa “angcwelengcwele” kuJehova, futhi kanjalo asuswa ohlwini lwamazwe ayengase ahlukaniselwe phakathi kwezizwe zakwa-Israyeli ezingena eKhanani ngaphansi kukaJoshuwa. Umuntu wayengenakuthengisa (okungukuthi) komunye, ngoba ayeyimpahla kaJehova.
(532) Ungayihlengi insimu eyahlukaniselwe uJehova. “Nokho-ke akukho mnikelo owahlukaniswa umuntu angawunikela kuJehova kukho konke anakho, umuntu, nesilwane, noma insimu yefa lakhe, awuyikuthengiswa ngawo, uhlengwe; yonke iminikelo eyahlukanisiweyo ingcwelengcwele kuJehova. ( Levitikusi 27:28 ) Lena i-mitzvah yesithathu uMaimonides ayikhipha kuleli vesi, ngokusobala engenawo nomkhondo wokuthi yayisho ukuthini. Ngokusobala, uma umuntu engakwazi “ukuthengisa” imihlaba ngaphansi kokuvinjelwa (herem), futhi wayengeke akwazi ukuyihlenga. Imithetho yeJubili yayingasebenzi. Ngokwezinto ezibonakalayo, leli gama lalinokubaluleka kuphela ku-Israyeli phakathi neminyaka yokunqotshwa kweKhanani. Kwakukhona amaqembu ayisikhombisa ayekhethelwe ukubhujiswa: ama-Amori, namaPherizi, namaKhanani, namaHeti, namaGiragishi, namaHivi, namaJebusi. Nokho, akuzona zonke izinto ababenazo ezazingavinjelwa. UKeil noDelitzsch bayachaza: “Abanikazi bezinkomo namasimu babevunyelwa kuphela ukuzifaka ngaphansi kokuvinjelwa lapho bengcoliswe ukukhonza izithombe noma bexhashazwe ngezinjongo ezingengcwele. Ngoba akunakungabaza ukuthi umbono owabeka isisekelo sokuvinjelwa wawungowokuzinikela okuphoqelekile kokuthile okumelana noma okuvimbela ukungcweliswa; kangangokuthi kuzo zonke izimo lapho umphakathi wawubulawa noma izimantshi, wawuyisenzo sobungcwele bukaNkulunkulu bokwahlulela obuzibonakalisa ngokulunga nokwahlulela.” Noma njengoba uMose asho: “Niyakuchitha impela zonke izindawo lapho izizwe eniziphucayo zazikhonza khona onkulunkulu bazo, ezintabeni eziphakemeyo, nasemagqumeni, naphansi kwayo yonke imithi eluhlaza; Niyakuwadiliza ama-altare abo, niphule izinsika zabo ezingcwele, nishise izithombe zabo zomuthi ngomlilo; niyakugawula izithombe ezibaziweyo zawonkulunkulu bazo, nichithe amagama azo kuleyo ndawo. Aniyikukhonza uJehova uNkulunkulu wenu ngalezo zinto. ( Duteronomi 12:2-4 )
Futhi ngendlela, lo mthetho awusho lutho kithi. Kulezi zinsuku zokugcina, cishe umhlaba wonke uye waba ‘indawo lapho izizwe zikhonza onkulunkulu bazo bamanga. Ukunqotshwa kwama-Israyeli eKhanani kwakufanele kube i-microcosm engokomfanekiso yokuhlanzwa kokugcina kukaJehova kwendlu emhlabeni wonke phakathi nosizi oluzayo. Ngakho abantu abayisikhombisa abaphucwa izwe bamelela ingqikithi yezwe elenqaba uNkulunkulu. Uma ngifunda kahle lokhu, ngikholelwa ukuthi uLevitikusi 27:28 usitshela ukuthi ingqalasizinda esetshenziselwa ukusekela izinhloso zikaSathane kuleli zwe lamanje—imihubhe yamandla kuhulumeni, kwezempi, kwezamabhizinisi, kwezezimali, kwezemfundo, kwabezindaba, nakwamanye amazwe. ngisho nepulpiti, ngeke limane liguqulelwe kwezinye izinjongo phakathi neMinyaka Eyinkulungwane. Kunalokho bayobhekwa “njengabangcwelengcwele” kuYahweh—kungaba basetshenziselwa inkazimulo Yakhe noma baqothulwe emhlabeni.
(533) Uvume phambi kukaJehova lanoma yisiphi isono umuntu one ngaso, lapho eletha umhlatshelo nangezinye izikhathi. “Nxa owesilisa noma owesifazane benza noma yisiphi isono abantu asone ngaso kuJehova, lowo muntu enecala, uyakusivuma isono osenzileyo. Uyakukhokha ngokugcwele inkokhelo yecala lakhe kanye nengxenye yesihlanu yayo, ayinike lowo owonayo. Kodwa uma lowo muntu engenasihlobo esingabuyiselwa kuso ngecala, inkokhelo yokona kufanele iye kuJehova ibe ngompristi. ( Numeri 5:6-8 ) Kunesimiso esibalulekile esishiwo lapha okulula kakhulu ukusigeja. Ekuqaleni uMose ukhuluma ngezono ezenziwe kuJehova, kodwa wabe eseqhubeka echaza indlela okufanele kwenziwe ngayo imbuyiselo kumuntu owoniwe. Iphuzu lakhe liwukuthi ukona kumuntu empeleni kuyisono kuMdali womuntu. Lapho umuntu ona, uJehova ukubheka “njengokungathembeki” kuYe. Lokho kubi nakakhulu kunalokho okuzwakalayo: igama lesiHeberu elithi ma'al, elisho ukukhohlisa, ukungathembeki, ukuvukela umbuso—perfidy (yize lelo kuyigama okungasasetshenziswa muntu). Ingabe besiyoziphatha ngendlela esenza ngayo kwabanye abantu uma siqaphela ukuthi uNkulunkulu uyasithatha lapho sibahlukumeza? Ingabe “sasingamhlambalaza” umakhelwane wethu uma sazi ukuthi uNkulunkulu ubheka njengokuphinga kuYe lapho senza kanjalo?
Njengoba sesibonile ngaphambili, umbono kaNkulunkulu ngobulungisa uwukubuyisela, hhayi ukujezisa. Owoniwe kufanele akhokhelwe ngenkinga yakhe—futhi hhayi nje ukuphiliswa, kodwa anikezwe ingxenye eyisithupha kwezinhlanu zomonakalo. Futhi kuthiwani uma isisulu sakho singasekho ukuze sithole ukubuyiselwa okudlulelwe yisikhathi? Kuthiwani uma engenazo izindlalifa? Ukubuyiswa kusafanele kwenziwe, kukhokhwe kulowo owayecasulwe ngempela—uJehova Uqobo Lwakhe. Futhi umuntu angambuyisela kanjani uJehova? Ngobupristi—labo indima yabo kuwukulamula phakathi kukaNkulunkulu nomuntu. Kulezi zinsuku, yinoma yiliphi ikholwa.
(534) Ungafaki amafutha e-oliva emnikelweni wempuphu yowesifazane ophingayo. “Uma umfazi womuntu ephambuka, enze ubumenemene kuyo, indoda ilale naye ngokwenyama, kufihliwe emehlweni endoda yakhe, kucashile ukuthi uzingcolisile, kube khona akukho fakazi ngokumelene naye, futhi akabanjwanga—uma umoya wesikhwele ufika phezu kwayo, ibe nesikhwele ngomkayo ozingcolisile; noma uma umoya wesikhwele umfikela, abe nesikhwele ngomkayo, engangcolisanga, khona indoda iyakumyisa umkayo kumpristi. Uyakuletha kuye umnikelo ofunekayo, okweshumi kwe-efa lempuphu yebhali; akayikuthela amafutha kuwo, angabeki inhlaka kuwo, ngokuba kungumnikelo wokudla wesikhwele, umnikelo wokukhunjulwa, wokukhumbuza ububi. ( Numeri 5:13-15 ) Sake sayibona le ndima (Numeri 5:11-31) kanye ngaphambili, eMitzvah #74. Kuchitha imidlalo athi yena esukela ekungathembeki emshadweni, ukuvikela inkosikazi engenacala ezinsolweni zomyeni onomona nohlanya, kuyilapho kuphoqa unkosikazi onecala lokuphinga ukuthi avume noma azifungele phambi kukaSomandla. , eshiya umyeni owoniwe engenacala. Njengoba kuvela, kunemiphumela eyisiprofetho kulokhu, futhi (bona #535).
I-mitzvah yamanje kaMaimonides nelandelayo igxila emininingwaneni emincane uma kuqhathaniswa enqubweni yamaLevi yokuxazulula iqiniso: yiziphi izinto ezimbili okungafanele zifakwe ku-minha, noma umnikelo wokusanhlamvu, ezazihambisana nombuzo. Uma uzokhumbula, ufulawa ocolekileyo we-minha kwakufanele ube namafutha omnqumo nenhlaka yempepho (kanye nosawoti) kuwo. Umnikelo wokusanhlamvu ukhumbuza amalungiselelo esiwajabulelayo esandleni sikaJehova—isici esibaluleke kakhulu esiwukulungiselela Kwakhe intethelelo, inhlawulo yezono zethu. Amafutha omnqumo avame ukuthululwa ku-minha afanekisela ukuhlala kukaMoya oNgcwele empilweni yomuntu okhonzayo. Kodwa kulokhu, amafutha angeke afaneleke, ngoba lapho uphenyo luqala, akucaci ukuthi unkosikazi osolwayo umsulwa noma cha, njengoba esho. UMoya oNgcwele uzimisele ukusihlambulula ezonweni zethu, kodwa kuphela uma sizivuma futhi siphenduka. Ukuphinga kwakufanekisela ukukhohlisa kokunikela uthando nokuzinikela kwethu “kunkulunkulu” ongeyena uJehova—futhi ngaleyo ndlela kwakunesijeziso sokufa. Uma “sizalwa ngaphansi” esikhundleni sokuthi “sizelwe phezulu,” okungukuthi, uma samukele umoya kaSathane waphakade esikhundleni sikaJehova, akukho mafutha omnqumo emnikelweni wethu wokusanhlamvu azosikhipha ebunzimeni bethu. “Kungumnikelo wokukhunjulwa.” Ububi bethu buyokhunjulwa, kuze kube phakade.
0 Amazwana